00:00:04
Pienenä kerroit huolistasi
varmaankin ensin vanhemmillesi.00:00:09
00:00:13
Mutta nyt sinusta ehkä tuntuu,
että he eivät ymmärrä mitään.00:00:17
00:00:19
Oikeasti haluaisit yhä
puhua asioistasi, -00:00:22
00:00:23
mutta entä jos sinusta tuntuu,
että he eivät kuuntele?00:00:26
00:00:27
Voisit tietysti korottaa ääntäsi, -00:00:29
00:00:30
mutta huutaminen ei saisi
vanhempiasi kuuntelemaan.00:00:33
00:00:33
Sitä paitsi se ei olisi kunnioittavaa.00:00:36
00:00:37
Tai voisit pitää mykkäkoulua.
Mutta Sananlaskujen 15:22 osoittaa, -00:00:42
00:00:42
että puhumattomuus
vain mutkistaa asioita.00:00:46
00:00:46
Puhumattomuus ei
siis ole hyvä ratkaisu.00:00:49
00:00:49
On viisaampaa odottaa
sopivaa aikaa puhua.00:00:53
00:00:54
Tai ehkä voisit kirjoittaa heille
rehellisesti mutta kauniisti, -00:00:57
00:00:58
miltä sinusta tuntuu.00:01:00
00:01:00
Mutta entä jos asia on toisinpäin?00:01:03
00:01:03
Aivan! He haluaisivat puhua,
mutta sinä et.00:01:08
00:01:08
Ehkä sinulla oli
huono päivä koulussa.00:01:12
00:01:12
On totta, että jos ei huvita puhua,
keskustelusta tulee väkinäistä.00:01:17
00:01:17
Silloin tunnelma on kireä
eikä puhumisesta ole hyötyä.00:01:21
00:01:22
Mutta jos et puhu mitään,
huolesi eivät häviä.00:01:26
00:01:26
Lisäksi vanhempasi voivat ajatella,
että ongelma on todellista suurempi -00:01:31
00:01:31
tai että salailet jotain.00:01:33
00:01:33
Voisit aloittaa jostain
vähemmän hankalasta asiasta -00:01:37
00:01:37
tai sellaisesta aiheesta,
josta tykkäät.00:01:40
00:01:41
Se voi auttaa pääsemään eroon
kireästä tunnelmasta.00:01:45
00:01:46
Muista siis:
vanhempasi haluavat auttaa sinua -00:01:50
00:01:50
ja heistä voi olla sinulle hyötyä.00:01:53
00:01:53
Valitse siis sanasi huolella.
Puhu kunnioittavasti -00:01:57
00:01:57
ja pidä vanhempiasi ystävinä,
älä vihollisina.00:02:01
00:02:03
Koska on vaan niin,
että ilman kunnon tiimiä -00:02:06
00:02:07
et voi pärjätä elämän haasteissa.00:02:09
Miten puhua omille vanhemmille?
-
Miten puhua omille vanhemmille?
Pienenä kerroit huolistasi
varmaankin ensin vanhemmillesi.
Mutta nyt sinusta ehkä tuntuu,
että he eivät ymmärrä mitään.
Oikeasti haluaisit yhä
puhua asioistasi, -
mutta entä jos sinusta tuntuu,
että he eivät kuuntele?
Voisit tietysti korottaa ääntäsi, -
mutta huutaminen ei saisi
vanhempiasi kuuntelemaan.
Sitä paitsi se ei olisi kunnioittavaa.
Tai voisit pitää mykkäkoulua.
Mutta Sananlaskujen 15:22 osoittaa, -
että puhumattomuus
vain mutkistaa asioita.
Puhumattomuus ei
siis ole hyvä ratkaisu.
On viisaampaa odottaa
sopivaa aikaa puhua.
Tai ehkä voisit kirjoittaa heille
rehellisesti mutta kauniisti, -
miltä sinusta tuntuu.
Mutta entä jos asia on toisinpäin?
Aivan! He haluaisivat puhua,
mutta sinä et.
Ehkä sinulla oli
huono päivä koulussa.
On totta, että jos ei huvita puhua,
keskustelusta tulee väkinäistä.
Silloin tunnelma on kireä
eikä puhumisesta ole hyötyä.
Mutta jos et puhu mitään,
huolesi eivät häviä.
Lisäksi vanhempasi voivat ajatella,
että ongelma on todellista suurempi -
tai että salailet jotain.
Voisit aloittaa jostain
vähemmän hankalasta asiasta -
tai sellaisesta aiheesta,
josta tykkäät.
Se voi auttaa pääsemään eroon
kireästä tunnelmasta.
Muista siis:
vanhempasi haluavat auttaa sinua -
ja heistä voi olla sinulle hyötyä.
Valitse siis sanasi huolella.
Puhu kunnioittavasti -
ja pidä vanhempiasi ystävinä,
älä vihollisina.
Koska on vaan niin,
että ilman kunnon tiimiä -
et voi pärjätä elämän haasteissa.
-