00:00:12
Energia on elämälle välttämätöntä.00:00:16
00:00:19
Kaikkien elollisten täytyy saada
energiaa ja säädellä sen käyttöä.00:00:24
00:00:26
Näin ne voivat selviytyä
äärimmäisissä ilmastoissa, -00:00:30
00:00:30
liikkua nopeasti
ja kulkea pitkiä matkoja.00:00:36
00:00:40
Jättiläisalbatrossi voi liitää tuhansia
kilometrejä etsiessään ravintoa.00:00:45
00:00:45
Se voi pysyä ilmassa
päiväkausia kerrallaan -00:00:49
00:00:49
räpyttelemättä juurikaan siipiään.
Miten se on mahdollista?00:00:55
00:00:56
Albatrossi syöksyy kohti merenpintaa, -00:00:59
00:00:59
tekee kaarroksen,
nousee kohti korkeuksia -00:01:03
00:01:03
ja toistaa samaa yhä uudelleen
aivan kuin se olisi vuoristoradassa.00:01:08
00:01:08
Näin se hyödyntää
tehokkaasti tuulen energiaa.00:01:12
00:01:14
Albatrossin siipien kärkiväli
voi olla noin 3,5 metriä, -00:01:18
00:01:18
mikä on enemmän kuin
millään toisella linnulla.00:01:22
00:01:23
Sen siipien tyvessä on jänteet, -00:01:25
00:01:25
joiden avulla se pystyy
lukitsemaan siipensä paikoilleen, -00:01:30
00:01:30
jolloin ne ovat kuin lentokoneen siivet.00:01:33
00:01:33
Siksi albatrossi ei väsy pitämään
siipiään auki pitkilläkään matkoilla, -00:01:39
00:01:39
vaan se voisi jatkaa liitelyä
käytännössä loputtomiin.00:01:44
00:01:48
Jotkin linnut säästävät energiaa -00:01:50
00:01:51
pysyäkseen lämpiminä
kylmissä olosuhteissa.00:01:54
00:01:56
Ne voivat seisoa ja kävellä jäällä
pitkiäkin aikoja paleltumatta.00:02:01
00:02:01
Miten ne pystyvät siihen?
Näiden lintujen jalat eivät palellu -00:02:07
00:02:07
niiden verenkierrossa tapahtuvan
vastavirtalämmönvaihdon takia.00:02:12
00:02:12
Kun lämmin ja kylmä neste
virtaavat samaan suuntaan, -00:02:16
00:02:16
vain noin 50 prosenttia
lämpöenergiasta -00:02:19
00:02:20
siirtyy lämpimämmästä nesteestä
kylmempään.00:02:23
00:02:24
Jos nesteet virtaavat vastakkaisiin
suuntiin, lähes kaikki lämpö siirtyy.00:02:30
00:02:31
Lokkien, hanhien ja pingviinien jaloissa
olevat laskimot ja valtimot -00:02:36
00:02:36
toimivat juuri näin.00:02:38
00:02:39
Sen ansiosta linnun
ruumiinlämpö pysyy sopivana -00:02:43
00:02:44
ja sen jalkoihin siirtyy juuri sen
verran lämpöä, että ne eivät palellu.00:02:50
00:02:52
Entä jos elinolosuhteet
ovat päinvastaiset -00:02:55
00:02:55
ja energian säästämisen sijaan
siitä täytyykin päästä eroon?00:03:00
00:03:02
Saharan hopeamuurahaiset asustavat
yhdessä maailman kuumimmista paikoista.00:03:08
00:03:09
Ne keräävät ravintoa aavikolla,
jossa lämpötila voi nousta 70 asteeseen.00:03:16
00:03:16
Ne selviytyvät kuumuudessa, -00:03:18
00:03:19
koska ne heijastavat auringon säteilyä
ja siirtävät lämpöä pois.00:03:23
00:03:24
Salaisuus piilee niiden karvapeitteessä.00:03:27
00:03:27
Joidenkin eläinten turkki lämmittää, -00:03:30
00:03:30
mutta hopeamuurahaisten karvapeite
auttaa niitä pysymään mukavan viileinä.00:03:36
00:03:36
Miten se on mahdollista?00:03:39
00:03:39
Sen karvat ovat poikkileikkaukseltaan
kolmikulmaisia putkia.00:03:45
00:03:45
Ne ovat kuin hienoja prismoja.00:03:47
00:03:47
Ne heijastavat auringon säteilyä
ja siirtävät pois lämpöä.00:03:52
00:03:53
Hopeamuurahaiset sietävät kuumuutta -00:03:56
00:03:56
ilmeisesti paremmin
kuin mikään muu eläin maapallolla.00:04:01
00:04:04
Eläimet hyödyntävät, säästävät
ja säännöstelevät energiaa -00:04:09
00:04:09
hämmästyttävän tehokkailla tavoilla.00:04:13
00:04:15
Mitä ajattelet? Onko eläinten kyky
säädellä energiankäyttöä -00:04:20
00:04:20
evoluution vai suunnittelun tulos?00:04:24
Suunnittelun tulos? Eläinten energiansäätely
-
Suunnittelun tulos? Eläinten energiansäätely
Energia on elämälle välttämätöntä.
Kaikkien elollisten täytyy saada
energiaa ja säädellä sen käyttöä.
Näin ne voivat selviytyä
äärimmäisissä ilmastoissa, -
liikkua nopeasti
ja kulkea pitkiä matkoja.
Jättiläisalbatrossi voi liitää tuhansia
kilometrejä etsiessään ravintoa.
Se voi pysyä ilmassa
päiväkausia kerrallaan -
räpyttelemättä juurikaan siipiään.
Miten se on mahdollista?
Albatrossi syöksyy kohti merenpintaa, -
tekee kaarroksen,
nousee kohti korkeuksia -
ja toistaa samaa yhä uudelleen
aivan kuin se olisi vuoristoradassa.
Näin se hyödyntää
tehokkaasti tuulen energiaa.
Albatrossin siipien kärkiväli
voi olla noin 3,5 metriä, -
mikä on enemmän kuin
millään toisella linnulla.
Sen siipien tyvessä on jänteet, -
joiden avulla se pystyy
lukitsemaan siipensä paikoilleen, -
jolloin ne ovat kuin lentokoneen siivet.
Siksi albatrossi ei väsy pitämään
siipiään auki pitkilläkään matkoilla, -
vaan se voisi jatkaa liitelyä
käytännössä loputtomiin.
Jotkin linnut säästävät energiaa -
pysyäkseen lämpiminä
kylmissä olosuhteissa.
Ne voivat seisoa ja kävellä jäällä
pitkiäkin aikoja paleltumatta.
Miten ne pystyvät siihen?
Näiden lintujen jalat eivät palellu -
niiden verenkierrossa tapahtuvan
vastavirtalämmönvaihdon takia.
Kun lämmin ja kylmä neste
virtaavat samaan suuntaan, -
vain noin 50 prosenttia
lämpöenergiasta -
siirtyy lämpimämmästä nesteestä
kylmempään.
Jos nesteet virtaavat vastakkaisiin
suuntiin, lähes kaikki lämpö siirtyy.
Lokkien, hanhien ja pingviinien jaloissa
olevat laskimot ja valtimot -
toimivat juuri näin.
Sen ansiosta linnun
ruumiinlämpö pysyy sopivana -
ja sen jalkoihin siirtyy juuri sen
verran lämpöä, että ne eivät palellu.
Entä jos elinolosuhteet
ovat päinvastaiset -
ja energian säästämisen sijaan
siitä täytyykin päästä eroon?
Saharan hopeamuurahaiset asustavat
yhdessä maailman kuumimmista paikoista.
Ne keräävät ravintoa aavikolla,
jossa lämpötila voi nousta 70 asteeseen.
Ne selviytyvät kuumuudessa, -
koska ne heijastavat auringon säteilyä
ja siirtävät lämpöä pois.
Salaisuus piilee niiden karvapeitteessä.
Joidenkin eläinten turkki lämmittää, -
mutta hopeamuurahaisten karvapeite
auttaa niitä pysymään mukavan viileinä.
Miten se on mahdollista?
Sen karvat ovat poikkileikkaukseltaan
kolmikulmaisia putkia.
Ne ovat kuin hienoja prismoja.
Ne heijastavat auringon säteilyä
ja siirtävät pois lämpöä.
Hopeamuurahaiset sietävät kuumuutta -
ilmeisesti paremmin
kuin mikään muu eläin maapallolla.
Eläimet hyödyntävät, säästävät
ja säännöstelevät energiaa -
hämmästyttävän tehokkailla tavoilla.
Mitä ajattelet? Onko eläinten kyky
säädellä energiankäyttöä -
evoluution vai suunnittelun tulos?
-