JW subtitle extractor

Veljet ja sisaret,
tässä on uusi tilannepäivitys.
Viime kerran jälkeen on
tapahtunut monia jännittäviä asioita.
31.5. hallintoelin ilmoitti
kaikille haaratoimistokomiteoille, -
että kaikkia kenttätyön muotoja,
paitsi ovelta-ovelle-työtä, -
voidaan jatkaa.
Ystävät ympäri maailman
olivat innoissaan, -
kun he pääsivät kärrytyöhön.
Eräs sisar kommentoi:
”Tuntui kuin olisimme
saaneet ylösnousemuksen.
Ensin olimme poissa ja
sitten tulimme takaisin.
Se vahvisti yhteishenkeä.”
Yksi veli sanoi: ”Se oli
kuin polkupyörällä ajamista.
Kaikki palautui mieleen nopeasti,
ja meillä oli tosi hauskaa.”
Yhdysvaltojen haaratoimistokomiteaan
kuuluva veli -
oli ryhmän kanssa
tekemässä uusintakäyntejä -
ensimmäistä kertaa
pandemian alun jälkeen.
Hän sanoi: ”Olin ajatellut, että
ihmiset ehkä torjuisivat meidät -
tai pelkäisivät viruksen leviämistä,
mutta ei se pitänyt paikkaansa.”
Veljellä oli kiva keskustelu
kiinnostuneen kanssa.
Hänestä oli tosi piristävää päästä
todistamaan pitkästä aikaa ovella.
Minullakin oli hyvä
kokemus katutyössä.
Nuori nainen huomasi, että
meillä oli Vartiotorni-lehtiä.
Hän pysäytti meidät ja sanoi, -
että oli ihana nähdä
Jehovan todistajia.
Meillä oli hyvä keskustelu.
Sovimme, että joku sisar
ottaisi häneen yhteyttä.
Oli todella mukavaa olla
pitkästä aikaa katutyössä.
Sambiassa bussikuski pysäytti bussin,
kun hän näki veljet katutyössä.
Veljet antoivat hänelle lehden.
Kuski pyysi heitä
todistamaan myös matkustajille.
Kaikki kyydissä olleet kuuntelivat
mielellään ja ottivat lehtiä.
Kesäkuun viimeinen viikonloppu
oli erittäin merkittävä.
Silloin rikottiin
ennätyksiä käännöstyössä.
Samana viikonloppuna
Uuden maailman käännös -
tai osia siitä
julkaistiin 13 kielellä.
Jollakin kielellä julkaistiin
yksittäisiä Raamatun kirjoja, -
toisilla Kreikkalaiset kirjoitukset
kokonaisuudessaan -
ja joillakin kielillä koko Raamattu.
Aiempi ennätys
samana viikonloppuna julkaistujen -
Raamattujen määrässä oli kuusi.
Kiitos näistä upeista lahjoista
kuuluu Jehovalle.
7.6. Euroopan
ihmisoikeustuomioistuin teki -
Jehovan todistajille myönteisen
ratkaisun 21 eri tapauksessa, -
kaikki saman päivän aikana.
Aiempi ennätys oikeusvoitoissa
saman päivän aikana -
saatiin 3.5.1943.
Silloin voitettiin 12 tapausta
Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa.
Jehova ansaitsee kiitoksen
näistä hienoista voitoista.
21 ratkaisusta 20 koski
Jehovan todistajien vainoa Venäjällä.
Ne olivat historiallisia päätöksiä.
Seuraavalla videolla veljet
päätoimiston lakiosastolta -
kertovat lisää näistä ratkaisuista.
Ystävät, tämä ratkaisu
on historiallinen.
Tuomioistuin yhdisti 20 tapausta
ja teki niistä yhden ratkaisun, -
joka oli meille selvästi myönteinen.
196-sivuisessa ratkaisussa -
se kumoaa yksi kerrallaan
valheet, joita Venäjä on käyttänyt -
ystävien vainoamiseen
ja työmme kieltämiseen.
Shane, kertoisitko tarkemmin,
millaisia kohtia ratkaisusta löytyy?
Ratkaisu vahvistaa kiistattomasti,
että Venäjä on syyllistynyt -
suunnitelmalliseen ja
pitkäaikaiseen hyökkäykseen -
viattomia
uskonnonharjoittajia vastaan.
Ratkaisun kohdan 254 mukaan -
Venäjän viranomaisten toiminnassa
oli merkkejä suvaitsemattomuudesta -
ja sen tarkoitus oli saada
Jehovan todistajat luopumaan uskosta -
ja estää muita liittymästä heihin.
Suunnitelma ei tietenkään onnistunut.
Ratkaisu puhdistaa täysin
Jehovan todistajien maineen.
Venäjä on julistanut julkaisumme
ja nettisivumme äärihenkisiksi -
vain koska uskomme,
että meillä on totuus.
Ratkaisun mukaan kaikilla
uskonnollisilla ryhmillä -
ja uskonnon harjoittajilla
on oikeus puolustaa oppejaan -
ja sanoa, että
heillä on oikea uskonto.
Hienoa.
Mitä muuta ratkaisussa sanottiin?
Tuomioistuin vahvistaa, että meillä
on oikeus saarnata ovelta ovelle, -
opettaa lapsiamme palvomaan Jehovaa, -
omistaa ja käyttää palvontapaikkoja, -
kieltäytyä asepalveluksesta, -
kieltäytyä verensiirroista
ja valita muita hoitomuotoja -
ja olla poliittisesti puolueettomia.
Tuomioistuin totesi, että
toimintamme on täysin rauhanomaista -
ja että uskonnonvapaus
suojelee uskonkäsityksiämme -
ja toimintaamme.
Venäjä määrättiin lopettamaan
Jehovan todistajien vainoaminen, -
laillistamaan toimintamme,
vapauttamaan vangitut todistajat, -
laillistamaan julkaisumme
ja nettisivumme -
ja joko palauttamaan
takavarikoitu omaisuus -
tai maksamaan siitä korvauksena
noin 60 miljoonaa euroa.
Onpa mahtavaa. Olemme todella
kiitollisia veljille ja sisarille, -
jotka tekivät kovasti töitä, -
jotta tapaukset saatiin vietyä
ihmisoikeustuomioistuimeen.
Aika näyttää,
noudattaako Venäjä ratkaisua.
Vaikka ei noudattaisikaan,
ratkaisu sitoo niitä 46 maata, -
jotka ovat Euroopan ihmisoikeus-
tuomioistuimen tuomiovallan alaisia.
Niissä asuvien yli 1,5 miljoonan
Jehovan todistajan oikeudet -
ovat vakaammalla
pohjalla kuin koskaan.
Lisäksi koska tuomioistuinta
arvostetaan ympäri maailman, -
ratkaisulla on paljon painoarvoa
myös muissa maissa.
Olemme kiitollisia Jehovalle
tästä kaikesta.
On mahtavaa, että hän antoi
meille historiallisen oikeusvoiton.
Riippumatta siitä,
mitä viranomaiset tekevät, -
olemme varmoja, että Jehova
pitää koko ajan ystävistä huolta.
Mistä tiedämme sen?
Se kerrotaan Jesajan 54:17:ssä:
Jehova vakuuttaa, että hän
tukee meitä nyt ja ikuisesti.
Se on perintömme.
Lupauksen ansiosta -
mikään vastustus
ei voi viedä meiltä uskoa, -
mielenrauhaa tai
hengellistä hyvinvointia.
Se näkyy hyvin siitä, miten
Jehova piti huolta ystävistä -
entisen Neuvostoliiton maissa,
kun heitä vainottiin.
Käytetään loput ohjelmasta siihen, -
että tutustutaan
Jehovan palvelijoihin, -
joista hän piti hyvää huolta
vaikeina aikoina.
Se on varmasti rohkaisevaa
etenkin ystäville Venäjällä, -
mutta myös kaikille muille, -
koska meitä kaikkia tullaan
vastustamaan tavalla tai toisella.
Kun katsot haastatteluja,
mieti, mitä itse tekisit, -
jos sama tapahtuisi sinulle, -
ja mikä auttoi näitä ystäviä
pysymään uskollisena Jehovalle.
Menin kasteelle 15-vuotiaana.
Pian koululle selvisi, että olen todistaja.
Minua ja perhettäni
alettiin painostaa, -
jotta luopuisimme uskosta.
Sitä jatkui noin kolme vuotta.
18-vuotiaana minut kutsuttiin
neuvostoarmeijaan.
Kieltäydyin siitä ja sain
kahden vuoden vankeustuomion.
Kun pääsin vapaaksi,
menin naimisiin Lidijan kanssa.
Pian minut kutsuttiin
armeijaan toisen kerran.
Silloin sain kolme vuotta
vankeutta ankarammissa oloissa.
Synnyin Ukrainassa.
Kun menimme naimisiin, -
muutin mieheni luokse Liettuaan.
Seitsemän kuukauden päästä
Virgilijus vietiin vankilaan.
Se oli henkisesti niin vaikeaa,
että jouduin sairaalaan.
Sitten sain keskenmenon.
Olin aivan yksin vieraassa maassa
enkä osannut paikallista kieltä.
Koska mieheni oli vankilassa,
en saanut mistään töitä.
Julmat vanginvartijat
hakkasivat usein minuakin.
Vielä vaikeampaa oli olla -
pitkään erossa sukulaisista
sekä veljistä ja sisarista.
Raskainta oli, etten
saanut olla Lidijan kanssa.
Lidija kuitenkin
tuki minua tosi paljon.
Hän kirjoitti kirjeitä
melkein joka päivä.
Sain enemmän kirjeitä kuin
kaikki muut 30 vankia yhteensä.
Halusin tukea
Virgilijusta hengellisesti.
Laitoin kirjeisiin raamatunkohtia
ja lainauksia julkaisuista.
Yritin muotoilla ne niin, etteivät
tarkastajat huomaisi mitään.
Sain kokouksista paljon voimaa.
En koskaan jättänyt niitä väliin.
Kerran KGB ja miliisi ryntäsivät
sisään kesken kokouksen.
Siksi jouduin oikeuden eteen.
Olin tosi huolissani, mutta Jehova
antoi minulle sellaista rauhaa, -
että pelko ja epävarmuus hävisivät.
Sain 50 ruplan sakon.
Se oli iso summa siihen aikaan,
mutta en säikähtänyt -
vaan jatkoin kokouksissa käymistä.
Käytin tilaisuudet
todistaa toisille vangeille.
Joskus kymmeniä vankeja
oli yhtä aikaa kuuntelemassa, -
kun kerroin totuudesta.
Kun he tekivät vaikeita kysymyksiä, -
mietin tarkemmin,
miten voisin selittää kunnolla, -
mihin uskoni perustuu.
Rukoilin jatkuvasti ja näin,
miten Jehova vastasi rukouksiini.
Joskus vastaukset olivat
aika erilaisia kuin odotin.
Pidin aina mielessä,
miksi Jehova haluaa, -
että pysyn hänelle uskollisena
vaikeuksienkin keskellä. Se auttoi.
Monissa tilanteissa huomasin,
että apu ei voinut tulla -
mistään muualta kuin Jehovalta.
Häneen pystyi luottamaan aina.
Hänestä tuli paras ystäväni.
Mitä heikompi olin,
sitä enemmän hän auttoi.
Ei kannata miettiä,
miten voimme kestää vaikeuksia, -
vaan sitä, miten
Jehova auttaa meitä.
Hän antaa meille voimaa
kestää mitä tahansa.
Ei ole turhaa kestää koettelemuksia,
joita Jehova sallii. Siitä on hyötyä.
Se vahvistaa ja
ikään kuin karaisee uskoa.
Vaikeuksiin täytyy suhtautua oikein,
säilyttää myönteinen asenne -
ja pysyä uskollisina Jehovalle
loppuun asti.
Kiitos rohkaisevasta kokemuksesta!
Se muistutti, miten tärkeää
on käydä säännöllisesti kokouksissa -
ja kentällä sekä hyvinä aikoina
että vainon aikana.
Sellaiset rutiinit pitävät meidät
vakaana ja uskomme vahvana.
Huomaa seuraavassa haastattelussa,
miten vanhemmilta saatu opetus, -
hengellinen ruoka ja luja päätös
pysyä uskollisena Jehovalle -
auttoivat näitä ystäviä
kestämään vainoa.
Vaino alkoi, kun olin kuusivuotias.
Isä ja isoveli kieltäytyivät
asepalveluksesta -
ja saivat pitkät vankeustuomiot,
25 vuotta.
Mietin, näkisinkö heitä enää koskaan.
Onneksi he vapautuivat vankilasta
jo kahden vuoden jälkeen.
Heidän esimerkkinsä on kannustanut
minua pysymään uskollisena Jehovalle.
Minuakin vainottiin lapsena.
Koulussa minua usein lyötiin,
koska kerroin hyvää uutista, -
en pitänyt koulupuvussa
punaista tähteä -
enkä laulanut isänmaallisia lauluja.
Vanhemmat opettivat
pienestä asti rakastamaan Jehovaa, -
laulamaan valtakunnanlauluja,
lukemaan Raamattua -
ja painamaan mieleen kohtia siitä.
Menimme kokoukseen
kolme kertaa viikossa.
Oli mukavaa osallistua ohjelmaan.
Minulla oli aina käsi pystyssä.
Vanhemmat opettivat,
miten vastata, -
jos meidät yritetään saada
ilmiantamaan heidät tai muita ystäviä.
Isä ja äiti juurruttivat minuun
rakkauden ja luottamuksen Jehovaan.
Sen ansiosta olen aina halunnut
pysyä uskollisena hänelle.
Olin 15-vuotias, kun perheemme
vietiin junalla Siperiaan.
Noina vaikeina aikoina
sain paljon lohtua -
siitä hengellisestä ruoasta, jota
olimme onnistuneet tuomaan kotoa.
Hengelliset asiat
olivat meille tärkeimpiä.
Koko matkan ajan
laulettiin valtakunnanlauluja.
10 vuotta myöhemmin
olin Kazakstanissa, -
ja minut pidätettiin ja laitettiin
viideksi vuodeksi vankilaan.
Vartijat painostivat minua
usein luopumaan uskosta, -
mutta mietin sitä,
että Jehovalla on ylin valta -
ja hän on kaikkein voimakkain.
Rukoilin, että Jehova tukisi minua, -
niin että voisin kestää
ja olla uskollinen.
Koska luin Raamattua,
pystyin pitämään pintani -
enkä milloinkaan tehnyt kompromisseja.
Kun pääsin vankilasta,
palasin Moldovaan.
Vuonna 1967 menimme naimisiin.
- Kaksi vuotta myöhemmin -
Iósif joutui
Moldovan korkeimpaan oikeuteen.
Hänet tuomittiin
10 vuodeksi vankileirille.
Jäin 18-vuotiaana yksin
vuoden ikäisen poikamme kanssa.
KGB kutsui minut usein kuulusteluihin.
Ne kestivät joskus viisikin tuntia.
He kertoivat valheita ja yrittivät
herättää minussa epäilyksiä.
Seuraavina vuosina näin
pojan kasvua vain valokuvista.
Véra pääsi katsomaan minua
kahdesti vuodessa.
Odotin erityisesti sitä,
että saisin häneltä uudet saappaat.
Jäljensimme ystävien kanssa
lehdet hyvin ohuille papereille.
Teimme niistä kengän pohjan mallisia.
Ensin saappaista irrotettiin pohjat.
Ne täytettiin lehdillä.
Sitten pohjat naulattiin
takaisin kiinni.
Yksiin saappaisiin mahtui
seitsemän lehteä.
Vainon aikana suhteesta Jehovaan
tulee läheisempi ja todellisempi.
Jehova on ollut minulle hyvä.
Hän on antanut voimaa,
joka ylittää tavanomaisen.
Mitä enemmän minulla
on ollut koettelemuksia, -
sitä enemmän olen saanut tilaisuuksia
puhua Jehovasta ja valtakunnasta.
Jehova on auttanut keskittymään
siihen, mitä olen saanut, -
eikä koettelemuksiin,
joita on ollut.
Minulla on kaikki syyt
olla onnellinen.
Kiitos teillekin siitä, että
kerroitte kokemuksenne.
Mikä auttoi ystäviä valmistautumaan
vainoon ja kestämään sitä?
He saivat
valmennusta vanhemmiltaan, -
tutkivat säännöllisesti Raamattua
ja opettelivat jakeita ulkoa.
He pitivät kiistakysymyksen
kirkkaana mielessä -
eivätkä siksi suostuneet
antamaan periksi.
Hyvä malli meille.
Näistä pariskunnista tulee
mieleen Heprealaiskirjeen 13:6.
Jehova todellakin auttoi ystäviä
entisen Neuvostoliiton maissa.
Vaikka he kohtasivat
ankaraa vainoa ja vastustusta, -
he pysyivät uskollisina
ja heidän määränsä kasvoi.
Esimerkiksi vuonna 1949 -
Neuvostoliiton maissa oli
noin 10 000 todistajaa, -
joista suurin osa
oli Länsi-Ukrainassa.
Nyt noissa maissa on yhteensä
yli 380 000 julistajaa.
Jehova tosiaan auttoi heitä.
Tein 1970- ja 80-luvuilla -
läheisesti työtä Neuvostoliitossa
asuvien veljien kanssa.
Näin heidän uskonsa ja sen,
miten Jehova auttoi heitä.
Hän huolehti, että heillä oli
aina hengellistä ruokaa.
Ystävät ymmärsivät, miten
tärkeää oli käydä kokouksissa, -
vaikka he kokoontuivatkin
pienissä ryhmissä.
Heistä oli mahtavaa
laulaa valtakunnanlauluja, -
ja he opettelivat niitä ulkoa.
He vaaransivat vapautensa
ja turvallisuutensa kokousten takia, -
ja he tekivät sen mielellään.
Vaikka Saatana yritti tulla
heidän ja Jehovan väliin, -
näin yhä uudelleen, miten
Jehova oli heidän tukenaan -
ja auttoi heitä pysymään uskollisina.
Vaikka Venäjä voi lakkauttaa
jonkin yhdistyksen, -
se ei voi koskaan lakkauttaa
Jehovan järjestöä.
Mitä pohjoisen kuninkaalle tapahtuu?
Danielin 11:45:
Kukaan ei auta pohjoisen kuningasta,
mutta kuka auttaa meitä?
Muista Heprealaiskirjeen 13:6:
”Jehova auttaa minua.”
Ystävät, päättäkää,
että tuli mitä tuli, -
te pysytte Jehovan puolella
ja olette uskollisia.
Jehova auttaa teitä.
Me rakastamme teitä kovasti.
Tämä on JW Broadcasting
Jehovan todistajien päätoimistosta.

Hallintoelimen tilannepäivitys nro 5/2022