JW subtitle extractor

Tervetuloa seuraamaan
tilannepäivitystä, rakkaat ystävät.
Alkuun haluaisimme kertoa teille -
viimeaikaisista katastrofeista, -
joiden kourissa veljet ja sisaret
ovat joutuneet kärsimään.
Syyskuussa
Kreikassa oli rankkasateita, -
jotka johtivat pahoihin tulviin.
Lokakuussa Meksikoon iski
viidennen luokan hurrikaani, -
ja se aiheutti laajat tuhot.
Marraskuussa ystävät Filippiineillä -
joutuivat kohtaamaan maanjäristyksen,
jonka magnitudi oli 6,7.
Ikävä kyllä yksi rakas sisaremme
kuoli maanjäristyksen seurauksena.
Lisäksi 10 veljeä ja sisarta
loukkaantui.
Rukoilemme edelleen
kaikkien niiden puolesta, -
joiden elämään katastrofit vaikuttavat
eri puolilla maailmaa.
Haluamme kiittää kaikkia teitä ystäviä
tuestanne ja rukouksistanne.
Jotkut teistä ovat mukana
antamassa katastrofiapua, -
ja monet muut tukevat
avustustyötä taloudellisesti, -
minkä ansiosta veljien ja sisarten
perustarpeista voidaan huolehtia -
ja heille voidaan rakentaa uudelleen
koteja ja valtakunnansaleja.
Olemme todella kiitollisia
kaikesta avusta.
Sanon teille nyt
koko hallintoelimen puolesta: kiitos!
Nyt siirrytään muihin aiheisiin.
Aion puhua teille teemasta -
”Osoitamme olevamme
Jumalan palvelijoita”.
Teema on otettu
2. Korinttilaiskirjeen 6:4:stä, -
jossa Paavali sanoo:
Mitä tämä tarkoittaa?
Alkuperäinen kreikan verbi, -
joka on tässä käännetty
vastineella ”osoitamme olevamme”, -
välittää ajatuksen siitä,
että meistä näkyy, -
että olemme Jehovan palvelijoita.
Miten meistä voi näkyä,
että olemme Jehovan palvelijoita?
Yksi tärkeä asia
on meidän ulkoasumme.
Haluamme antaa Jehovasta toisille
mahdollisimman hyvän kuvan, -
koska rakastamme häntä.
Miten se onnistuu?
Noudattamalla Raamatun periaatteita.
Esimerkiksi
1. Timoteuksen kirjeen 2:9, 10:ssä -
on seuraava hyödyllinen periaate:
Vaikka näissä jakeissa
puhutaan naisista, -
sama periaate pätee myös miehiin.
Näinhän se on. Yksi tapa,
jolla me kaikki voimme osoittaa -
olevamme Jehovan palvelijoita,
on se, miltä näytämme.
Haluamme, että ulkoasumme on
sopiva ja hillitty -
ja että siitä näkyy
hyvä arvostelukyky.
Tarkoittaako se, että kaikkien
todistajien täytyy näyttää samalta?
Pitäisikö meillä olla univormu -
tai joku muu
tarkkaan määritelty tyyli, -
jonka mukaan kaikki pukeutuvat?
Ei tietenkään.
Meitä Jehovan todistajia on yli
kahdeksan miljoonaa -
eri puolilla maailmaa, ja tulemme
monista erilaisista kulttuureista.
Jehova on vetänyt lähelleen
joka ikisen meistä, -
ja hän rakastaa erilaisuutta.
Nyt yksi kysymys.
Tämä on sellainen,
joka on jakanut mielipiteitä.
Onko sopivaa, että veli päättää
kasvattaa parran?
Vastaamme kysymykseen kohta.
Katsotaan ensin
pohjustukseksi video, -
jossa käydään läpi
parran kasvattamisen historiaa -
Jehovan palvelijoiden keskuudessa.
Patriarkkojen aikaan
miehillä oli yleisesti parta.
Näin oli myös
Israelin kansan keskuudessa.
Israelilaismies ajoi partansa vain,
jos hän suri tai häntä nöyryytettiin.
Kun ammonilaisten kuningas
nöyryytti Daavidin palvelijoita -
ajamalla heidän partansa,
Daavid sanoi heille:
Myöhemmin profeetta Hesekiel
ajoi partansa ja leikkasi hiuksensa.
Se edusti sitä suurta tuskaa,
joka kohtaisi pian Jerusalemia.
Jeesus oli israelilainen,
joten oliko hänellä parta?
Monien vuosien ajan
Jeesus kuvattiin julkaisuissamme -
ilman partaa joidenkin arkeologien
lausuntojen perusteella.
Mutta vuonna 1968
Vartiotornissa käsiteltiin -
luotettavampia historiallisia
ja raamatullisia todisteita.
Yhdessäkään evankeliumissa
ei anneta ymmärtää, -
että Jeesus olisi näyttänyt
erilaiselta kuin muut miehet.
Hänellä oli parta, kuten muillakin
miehillä siihen aikaan.
Siitä lähtien Jeesus on kuvattu
julkaisuissamme niin, -
että hänellä on hyvin hoidettu parta.
Kristillisen seurakunnan
alkuaikoina -
roomalaisten keskuudessa
oli tapana ajaa parta.
Odotettiinko samaa
juutalaisilta kristityiltä, -
tai pitikö ei-juutalaisten
kasvattaa parta, -
etteivät he erottuisi joukosta?
Ilmeisesti ei, koska Raamatussa
ei oteta kantaa siihen, -
pitäisikö kristityllä olla parta.
Se oli jokaisen oma ratkaisu.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa -
oli yleistä,
että raamatuntutkijoilla oli parta.
Se näkyy vaikkapa tästä kuvasta,
jossa on senaikaisia matkavalvojia.
Veli Russellillakin oli parta.
Eräs toimittaja sanoi, että hän on
”huoliteltu sananpalvelija”, -
ja jatkoi: ”Hänestä sai vaikutelman, -
että hän on aivan kuin
kaikki muutkin saarnaajat.
Hänen pehmeä,
valkoinen ja tuuhea partansa -
on kuin patriarkalla.
Se herättää luottamusta.”
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen
parranajo tuli taas muotiin.
Tässä kuvassa vuodelta 1919 -
useimmilla matkavalvojilla
ei ole partaa.
Siksi suurin osa veljistä
ei kasvattanut partaa, -
vaikka julkaisuissamme
ei puhuttu paljon aiheesta.
1960-luvulla parrat alettiin
monissa maissa yhdistää niihin, -
jotka kapinoivat
auktoriteetteja vastaan.
Näissä maissa useimmat miehet
ajoivat partansa, -
olivatpa he todistajia tai eivät.
Koska parta yhdistettiin
kapinalliseen asenteeseen, -
useimmat veljistä, joilla oli parta, -
eivät palvelleet
avustavina, vanhimpina -
tai muissa tehtävissä.
Ajan myötä joissain maissa
parrat yleistyivät -
eikä niitä enää
yhdistetty kapinallisuuteen.
Noissa maissa joitakin veljiä,
joilla oli parta, -
nimitettiin avustaviksi palvelijoiksi
ja vanhimmiksi.
Viime aikoina parrat ovat yleistyneet
monissa muissakin maissa.
Mitä siis pitäisi ajatella, -
jos joku veli
haluaa kasvattaa parran nykyään?
Video päättyi
mielenkiintoiseen kysymykseen.
Mitä pitäisi ajatella, -
jos joku veli
haluaa kasvattaa parran nykyään?
Hallintoelin on pyytänyt minua
lukemaan seuraavan ilmoituksen.
”Monet haaratoimistot
eri puolilla maailmaa -
ovat kirjoittaneet meille
ja kertoneet, -
että niiden alueilla on mietitty
ja mietitään edelleen, -
onko sopivaa,
että nimitetyllä veljellä on parta.
Hallintoelin on rukoillut paljon
ja miettinyt tätä.
Se on tullut siihen tulokseen,
että asiaa täytyy selventää.
Hallintoelimellä
ei ole mitään sitä vastaan, -
että veli päättää kasvattaa parran.
Miksi ei? Koska Raamatussa -
ei missään kohtaa
kielletä parran kasvattamista.
Lisäksi olemme huomanneet
aikojen saatossa, -
että monissa maissa
on yleisesti hyväksyttyä, -
että miehillä,
jotka ovat vastuuasemissa -
yrityksissä tai valtion palveluksessa,
on parta.
Niinpä se,
kasvattaako veli parran vai ei, -
on hänen henkilökohtainen ratkaisunsa.
Veljen pätevyys palvella vanhimpana
tai avustavana palvelijana -
perustuu hänen hengellisyyteensä,
ei siihen, onko hänellä parta vai ei.
Samat ohjeet pätevät myös
kokoaikaisiin erikoispalvelijoihin, -
beteliläisiin ja niihin,
jotka palvelevat kentällä.
Heihin sisältyvät
erikoistienraivaajat, -
lähetystyöntekijät ja kierrosvalvojat.
Roomalaiskirjeen 14:4:n mukaisesti -
yhdenkään vanhimman
tai kenenkään muunkaan -
ei pitäisi tuomita sellaista veljeä,
joka haluaa kasvattaa parran.
Luotamme siihen, että nämä ajatukset
auttavat meitä olemaan varovaisia, -
niin ettei mikään tällainen aihe
pääse rikkomaan yhtenäisyyttä -
Jehovan kansan keskuudessa.”
Hallintoelimen ilmoitus päättyy tähän.
Näistä ohjeista saattaa nyt
herätä kysymyksiä.
Voi tulla mieleen, -
miksi hallintoelin on päättänyt
antaa ohjeita aiheesta juuri nyt.
1. Korinttilaiskirjeen 7:31:ssä
Paavali kirjoitti:
Paavalilla saattoi kirjoittaessa
olla mielessä se, -
miten nopeasti kohtaukset vaihtuvat
teatteriesityksessä.
Teatterissa näyttelijöitä
ilmaantuu näyttämölle -
ja poistuu sieltä tiuhaan tahtiin.
Näiden sanojen mukaisesti
myös se, -
miltä ihmiset haluavat näyttää,
on muuttunut aikojen muuttuessa.
Esimerkiksi on yhä yleisempää,
että miehillä, -
jotka ovat arvostetussa asemassa
yhteiskunnassa, -
on parta,
ja se näyttää aivan siistiltä.
Sitten toinen kysymys. Miten meidän
pitäisi jatkossa reagoida, -
jos joku veli
päättää kasvattaa parran?
Yksi hyvä neuvo löytyy
Johanneksen 7:24:stä.
Jeesus sanoo:
Kuten videoltakin nähtiin, -
monet tyyliin liittyvät asiat
ovat muuttuneet vuosien varrella, -
eivätkä aina välttämättä
huonompaan suuntaan.
Esimerkiksi kovin moni meistä
tuskin haluaisi pukeutua -
samaan tyyliin kuin
pukeuduttiin Raamatun aikoina -
tai edes sen mukaan,
miltä näytettiin 100 vuotta sitten.
Useimmat meistä suosivat
sellaisia tyylejä, -
jotka ovat yleisiä nykyään,
eivät vuosikymmenten takaisia tyylejä.
Eikä siinä yleisesti ottaen
ole mitään väärää, -
että haluaa näyttää
suunnilleen samalta -
kuin ihmiset
meidän alueellamme yleensä, -
niin kauan kuin emme riko
valinnoillamme Raamatun periaatteita.
Merkityksellistä on se,
että ulkoasumme on aina puhdas -
ja hillitty ja heijastaa
hyvää arvostelukykyä.
Mietitään seuraavaksi,
miten voimme edistää yksimielisyyttä -
nyt kun saimme uusia ohjeita.
Tämän tilannepäivityksen jälkeen -
joissakin voi herätä
voimakkaitakin tunteita.
Esimerkiksi joillekin tämä voisi
tuntua suurelta voitolta, -
ja voisi tulla mieleen ajatus, -
että näinhän minä olen
ajatellut jo pitkään.
Tämä todistaa,
että olin oikeassa kaiken aikaa.
Toisaalta joku muu
voi olla pettynyt ja ajatella, -
että minä noudatin
ohjeita uskollisesti vuosikaudet, -
ja näinkö tässä nyt kävi?
Kumpi on oikea tapa reagoida?
Ei kumpikaan.
Katsotaan, mitä Paavali kirjoitti
1. Korinttilaiskirjeen 1:10:ssä.
Siellä sanotaan näin:
Miten tämä periaate
soveltuu aiheeseemme?
No, jos me olemme
yrittäneet koko ajan -
ajaa läpi omaa mielipidettämme, -
emmekä ole kannustaneet muita
noudattamaan järjestön ohjeita, -
niin olemmeko
edistäneet yksimielisyyttä?
Olemmeko auttaneet ystäviä olemaan
täysin yksimielisiä ajattelutavalta?
Emme ole.
Jos joku on tehnyt näin, -
hänen on syytä korjata
ajatteluaan ja asennettaan.
Mutta toisaalta,
jos olemme olleet uskollisia -
ja toimineet järjestön ohjeiden mukaan
kaikki nämä vuodet, -
niin onko meillä Raamatun mukaan
mitään syytä harmitella sitä?
Ei todellakaan.
Jehova arvostaa sitä,
että olemme olleet uskollisia.
Ja hän on hyvin iloinen,
kun hänen palvelijansa ovat nöyriä -
ja tottelevat mielellään
kaikkia ohjeita, joita hän antaa -
järjestönsä välityksellä.
Ensimmäisellä vuosisadalla
ympärileikkausta koskeva kysymys -
aiheutti kovasti kiistaa
seurakunnassa, -
mutta hallintoelin ratkaisi asian
pyhän hengen ohjauksessa.
Siitä oli seurauksena yksimielisyys.
Nykyäänkin
hallintoelimen tavoitteena -
on edistää seurakunnan yhtenäisyyttä.
Me emme ikinä haluaisi, -
että parrat aiheuttavat
erimielisyyttä keskuudessamme.
Meidän täytyy muistaa, -
että Jehovan järjestön
maan päällä oleva osa, -
yrittää aina seurata järjestön
taivaassa olevaa osaa.
Tarkoitus olisi pysyä
samassa tahdissa.
Muistatko, miten nopeasti
Hesekielin näyn vaunut liikkuivat?
Se oli kuin salaman leimahtelua.
Jos joku yrittää
juosta vaunujen edellä -
ja pakottaa muutoksia
ennen aikojaan -
tai jos joku epäröi, tulee perässä -
eikä suostu tukemaan
hallintoelimen tekemiä muutoksia, -
hän ei silloin liiku
Jehovan vaunujen tahdissa.
Eikö olekin hienoa, -
kun olemme nyt saaneet
tasapainoisia neuvoja tästä aiheesta?
Jehova kunnioittaa meitä
ja antaa meidän tehdä omat valintamme.
Niinpä veljet saavat itse päättää,
onko heillä parta vai ei.
Luotamme siihen,
että haluatte olla uskollisia -
ja yritätte pysyä
Jehovan vaunujen tahdissa -
ja muutatte tarvittaessa sitä,
miten ajattelette.
Näin voimme kaikki vaikuttaa siihen, -
että seurakunnassa on
lämmin tunnelma ja hyvä yhteishenki.
Kiitos kun katsoitte ohjelman.
Tämä on JW Broadcasting
Jehovan todistajien päätoimistosta.

Hallintoelimen tilannepäivitys nro 8/2023