JW subtitle extractor

Kolme päivää ennen
Jeesuksen kuolemaa -
opetuslapset esittivät kysymyksen,
joka on hyvin tärkeä meillekin.
He kysyivät Jeesukselta:
”Mikä on merkkinä läsnäolostasi -
ja siitä, että tämä aikakausi
on päättymässä?”
Jeesus vastasi, että ennen kuin
luvattu uusi maailma tulisi, -
olisi ajanjakso,
jolloin olisi paljon sotia, -
maanjäristyksiä,
nälänhätää ja epidemioita.
Sitten Jeesus sanoi:
Noilla sanoilla Jeesus vahvisti,
että Nooa oli todellinen henkilö -
ja vedenpaisumus oli
todellinen historiallinen tapahtuma.
Lisäksi hän osoitti, että aika,
jota me elämme nykyään, -
olisi hyvin samanlainen kuin
vedenpaisumusta edeltänyt aika.
Siksi on tärkeää miettiä tarkkaan,
mitä Nooan aikana tapahtui.
Mitä me voimme oppia siitä?
1. Mooseksen kirjan
alkuluvuissa kuvaillaan, -
elämää Nooan aikaa
edeltäneinä vuosisatoina, -
sen jälkeen, kun Aadam ja Eeva
oli karkotettu Eedenin puutarhasta.
Kaikki puhuivat samaa kieltä, -
ja mahdollisesti kirjoitus-
järjestelmäkin oli kehitetty.
Ihmiset olivat rakentaneet
kaupungin, ehkä useitakin, -
ja osasivat takoa rautaa ja kuparia.
He valmistivat soittimia:
harppuja ja huiluja.
Koska he olivat lähempänä
alkuperäistä fyysistä täydellisyyttä, -
he elivät todella pitkään,
satoja vuosia.
Mutta kaikki ei ollut hyvin.
Ihmiset käänsivät
selkänsä Jehovalle, -
ja siksi heistä tuli hyvin
väkivaltaisia ja moraalittomia.
Tilanne meni niin pahaksi,
että oikeamielinen Hanok, -
joka oli Aadamin jälkeläinen
7. polvessa, -
sai Jehovalta tehtävän julistaa, -
ettei Jehova suvaitsisi pahoja,
kapinallisia ihmisiä loputtomasti, -
vaan hän langettaisi heille tuomion.
Hanokin aikalaiset eivät tietenkään
pitäneet siitä, mitä hän sanoi.
He vihasivat häntä ja
yrittivät ehkä tappaa hänet.
Hanok ei ehtinyt nähdä,
miten ennustus täyttyi.
Kului vielä 600 vuotta, -
ja sinä aikana tilanne maan päällä
paheni entisestään.
Luetaan yhdessä
1. Mooseksen kirjan 6:1–7.
Kun ihmisiä alkoi olla
yhä enemmän maan päällä -
ja heille syntyi tyttäriä,
tosi Jumalan pojat huomasivat, -
että ihmisten tyttäret
olivat kauniita.
Niin he alkoivat ottaa näistä
vaimoikseen keitä halusivat.
Sitten Jehova sanoi: ”Minä en
suvaitse ihmistä loputtomasti, -
koska hän on vain lihaa.
Näin ollen hänellä
on aikaa 120 vuotta.”
Noina päivinä ja niiden jälkeen -
maan päällä oli
jättiläiskokoisia tyranneja, -
kun tosi Jumalan pojat
olivat sukupuolisuhteissa -
ihmisten tyttärien kanssa
ja nämä synnyttivät heille poikia.
Nämä olivat niitä entisaikojen
vahvoja, kuuluisia miehiä.
Niin Jehova näki, että ihmisen
pahuus maan päällä oli suurta -
ja että hän oli sydämeltään taipuvainen
ajattelemaan aina vain pahaa.
Jehova oli pahoillaan siitä,
että oli tehnyt ihmisiä maan päälle, -
ja hän oli sydämessään surullinen.
Sen vuoksi Jehova sanoi:
”Aion pyyhkäistä pois maan pinnalta
ihmiset, jotka olen luonut, -
samoin kuin kotieläimet,
ryömivät eläimet -
ja taivaan lentävät luomukset, -
koska olen pahoillani siitä,
että olen tehnyt ne.”
Tuohon aikaan jotkut enkelit
katselivat taivaasta kauniita naisia -
ja alkoivat himoita heitä.
Nämä enkelit
kapinoivat Jumalaa vastaan.
He tulivat maan päälle
ihmisruumiissa -
voidakseen harrastaa seksiä
naisten kanssa.
Heistä tuli itsekkäitä,
pahoja demoneja.
He olivat ehkä komeita,
hurmaavia, älykkäitä, -
ja heillä oli yliluonnollisia voimia.
He olivat epäilemättä
vastustamattomia, -
varsinkin naisista, jotka eivät
itsekään rakastaneet Jumalaa.
Ehkä jotkut naiset jopa
pakotettiin seksiin.
Oli miten oli, enkelit ottivat kaikki,
jotka halusivat.
Kellään ihmisellä
ei ollut mahdollisuutta -
pysäyttää noita demoneja.
Nämä pahat enkelit riistivät
ihmisiltä tyttäriä, sisaria -
ja mahdollisesti jopa vaimoja.
Naiset tulivat raskaiksi
ja synnyttivät poikia, -
jotka olivat erilaisia kuin muut.
He olivat vahvempia.
He olivat tyranneja, -
aggressiivisia,
raivoisia ja brutaaleja.
Sellaisena he myös pysyivät,
kun he varttuivat.
Pojista tuli miehiä, mutta he
olivat äärimmäisen julmia.
He olivat jättiläiskokoisia tyranneja,
ja ihmiset pelkäsivät heitä.
Nuo tyrannit olivat
samanlaisia kuin isänsä.
He eivät rakastaneet Jumalaa.
He olivat kiinnostuneita vain omasta
häijyn, kovan miehen maineestaan.
Aineellistuneet enkelit ja
heidän raa’at jälkeläisensä -
hallitsivat senaikaista maailmaa,
ja muut jäljittelivät heitä.
Jehova näki, että pahuus oli vallalla
ja ihmisillä oli taipumus -
ajatella jatkuvasti
vain pahoja asioita.
Saatana oli tyytyväinen,
kun useimmat hylkäsivät Jehovan -
ja vajosivat alemmas ja alemmas.
Mutta...
Tuossa turmeltuneessa
maailmassa oli eräs mies, -
joka oli uskollinen Jehovalle.
Hänestä kerrotaan
luvussa 6, jakeessa 8.
Mutta Nooa sai Jehovan suosion.
Tämä on kertomus Nooasta.
Nooa oli oikeamielinen mies, -
ja hän osoittautui moitteettomaksi
aikalaistensa keskuudessa.
Hän vaelsi tosi Jumalan kanssa.
Aikanaan Nooa sai kolme poikaa:
Seemin, Haamin ja Jafetin.
Mutta maa oli turmeltunut
tosi Jumalan edessä, -
ja se oli täynnä väkivaltaa.
Jumala katseli maata,
ja se oli turmeltunut; -
kaikki ihmiset toimivat
turmeltuneella tavalla maan päällä.
Jotkut väittävät,
että koko kertomus Nooasta, -
arkista ja vedenpaisumuksesta
on pelkkää satua tai legendaa.
Mutta raamatunkirjoittajat tiesivät,
että Nooa oli todellinen ihminen -
ja vedenpaisumus tositapahtuma.
Jesaja ja Hesekiel
mainitsivat kumpikin Nooan, -
Esra Aikakirjoissa
ja Luukas evankeliumissa.
Molemmat mainitsevat
Nooan nimen sukuluetteloissaan.
Myös apostolit Pietari ja Paavali
vahvistivat vedenpaisumuskertomuksen.
Kuten edellä todettiin,
itse Jumalan poika -
osoitti selvästi,
että Nooa oli todella elänyt -
ja vedenpaisumus
oli todellinen tapahtuma.
Nooalla oli
poikkeuksellisen vahva usko.
Hän eli pahassa maailmassa,
jossa määräsivät -
aineellistuneet enkelit,
heidän jälkeläisensä -
ja jumalattomat ihmiset.
Nooalta puuttui sellaista,
mikä meitä auttaa -
pitämään uskomme vahvana.
Hänellä ei ollut Raamattua,
jolla syventää rakkautta Jehovaan.
Hän ei tiennyt uskollisista ihmisistä,
jotka eläisivät hänen jälkeensä.
Eikä Nooalla ollut
seurakunnan ystäviä -
rohkaisemassa häntä ja
vahvistamassa hänen uskoaan.
Silti Nooa tiesi paljon.
Hän tiesi,
mitä Eedenissä oli tapahtunut, -
ja hän näki sen
traagiset seuraukset.
Ihmiset vanhenivat ja kuolivat.
Hän tiesi, että pääsy
Eedeniin oli suljettu -
ja sitä ympäröivä maa oli kirottu.
Hän tiesi, mitä hänen isoisänsä isä
Hanok oli ennustanut.
Lisäksi Nooa tiesi,
että hänen nimensä -
tarkoitti luultavasti
’lepoa’ tai ’lohdutusta’.
Hänen isänsä Lemek oli
antanut tuon nimen ja ennustanut, -
että Nooa toisi lohdutusta
vaivannäköön ja kovaan työhön, -
jota ihmiset joutuivat tekemään,
koska Jehova oli kironnut maan.
Nooa varmasti
pohti näitä ennustuksia.
Miten hän toisi lohtua?
Miten ja milloin Jumala
rankaisisi kaikkia pahoja ihmisiä?
Satoja vuosia Nooa rukoili
ja ihmetteli tätä.
Kun Nooa oli
pitkälti yli 500-vuotias, -
hänellä oli perhe:
vaimo ja kolme poikaa.
Vaikka maailma oli todella paha,
Nooa oli uskollinen Jumalalle.
Hän auttoi perhettäänkin
olemaan uskollinen.
Sitten Jehovalta tuli sanoma,
joka varmasti yllätti Nooan.
Jatketaan lukemista
1. Mooseksen kirjan 6. luvusta.
Sen jälkeen Jumala sanoi Nooalle:
”Olen päättänyt tehdä
lopun kaikista ihmisistä, -
koska maa on heidän takiaan
täynnä väkivaltaa.
Minä hävitän heidät
samoin kuin maan.
Tee itsellesi arkki
pihkaisesta puusta.
Sinun on tehtävä siihen osastoja -
ja suojattava se maatervalla
sisältä ja ulkoa.
Tällaiseksi sinun on tehtävä se:
sen tulee olla 300 kyynärää pitkä, -
50 kyynärää leveä
ja 30 kyynärää korkea.
Sinun on tehtävä siihen ikkuna valo-
aukoksi, kyynärä katonrajasta.
Sinun tulee tehdä
sisäänkäynti arkin kylkeen -
ja rakentaa arkkiin ensimmäinen,
toinen ja kolmas kansi.
Minä aion aiheuttaa veden-
paisumuksen maan päälle -
hävittääkseni taivaan alta kaiken,
missä on elämän hengitys.
Kaikki, mikä on maan päällä, kuolee.
Minä solmin liiton sinun kanssasi, -
ja sinun on mentävä arkkiin poikiesi,
vaimosi ja poikiesi vaimojen kanssa.
Vie arkkiin kaikenlaisista eläimistä
kaksi, koiras ja naaras, -
jotta ne säilyisivät
elossa sinun kanssasi.
Lentävistä luomuksista
lajiensa mukaan, -
kotieläimistä lajiensa mukaan -
ja kaikista maan päällä ryömivistä
eläimistä lajiensa mukaan -
tulee luoksesi kaksi kutakin,
jotta ne säilyisivät elossa.
Sinun taas tulee koota
kaikenlaista syötävää, -
jotta sinulla ja eläimillä
olisi ravintoa.”
Nooa teki aivan niin kuin
Jumala oli häntä käskenyt.
Juuri niin hän teki.
Nooa oli jo kauan miettinyt,
mitä Jehova tekisi pahalle maailmalle.
Nyt hän tiesi. Valtava veden-
paisumus puhdistaisi maan.
Nooa sai myös kuulla oman
ja perheensä tehtävän.
Se oli suunnattoman suuri vastuu.
Miten ihmeessä se onnistuisi?
Arkki olisi jättimäinen!
Nyt heräsi uusia kysymyksiä.
Puita pitäisi kaataa paljon.
Sitten ne pitäisi siirtää,
veistää ja liittää toisiinsa.
Miten hän tekisi sen?
Miten hän saisi kokoon
kaikki eläimet?
Miten hän saisi ruokaa
eläimille ja perheelleen?
Entä sitten kaikki pahat ihmiset?
Miten he reagoisivat?
Nooa tiesi, mitä uskollisille miehille
oli tapahtunut aiemmin.
Kain tappoi veljensä Abelin.
Hanok oli niin suuressa
vaarassa tulla tapetuksi, -
että Jumala lyhensi hänen elämänsä,
jottei hän joutuisi pahojen käsiin.
Ihmiset näkisivät, mitä Nooa teki,
ja pian he saisivat kuulla, miksi.
Jumalattomat ihmiset voisivat
reagoida väkivaltaisesti.
Mutta Nooa luotti Jehovaan
ja ryhtyi työhön.
Hän teki kaiken, mitä Jumala käski.
Arkin rakentaminen vei
Nooan perheeltä kauan, -
ehkä jopa 40-50 vuotta.
Haasteita varmasti riitti,
mutta Nooa ei valittanut.
Perhe ei saanut muilta tukea.
Jeesushan sanoi, etteivät ihmiset
huomanneet, mitä tapahtui, -
ennen kuin vedenpaisumus tuli.
Tietysti ihmiset huomasivat,
että Nooa rakensi jotain.
Naapurit varmasti kyselivät, miksi hän
teki tuota suurta rakennelmaa, -
ja Nooa selitti heille,
miksi hän rakensi arkkia.
Nooan aikalaiset eivät
kuitenkaan huomanneet, -
että Jehova siunasi Nooaa
ja hänen rakennusurakkaansa.
Heiltä jäi huomamatta,
mitä se merkitsisi heille.
Ihmisten elämä pyöri
arkisten asioiden ympärillä.
He söivät, joivat,
menivät naimisiin -
eivätkä välittäneet mistään muusta.
Heidän mielestään Nooa ja
hänen perheensä olivat pähkähulluja.
Heitä pilkattiin, ivattiin
ja luultavasti uhkailtiin.
Vihdoinkin arkki oli valmis.
Varmasti Nooan perhe
katseli sitä ylpeänä -
ja kiitollisena Jehovan tuesta.
Jehova antaa aina
tarvittavaa ohjausta palvelijoilleen.
Nyt Jehova puhui jälleen Nooalle.
Jatketaan lukemista luvusta 7.
Sen jälkeen Jehova sanoi Nooalle:
”Mene arkkiin,
sinä ja koko perheesi, -
koska olen havainnut juuri sinut
oikeamieliseksi edessäni -
tämän sukupolven keskuudessa.
Sinun on otettava mukaan kaikkia
puhtaita eläimiä seitsemän kutakin, -
koiraita ja naaraita, -
ja kaikkia epäpuhtaita eläimiä
kaksi, koiras ja naaras, -
sekä taivaan lentäviä luomuksia
seitsemän kutakin, -
koiraita ja naaraita, -
jotta niiden jälkeläiset
säilyisivät elossa maan päällä.
Seitsemän päivän kuluttua -
minä annan sataa maan päälle
40 päivää ja 40 yötä.
Minä pyyhkäisen pois maan pinnalta
jokaisen elollisen, jonka olen tehnyt.”
Sitten Nooa teki kaiken,
mitä Jehova oli käskenyt.
Aikaa ei ollut hukattavaksi.
Tehtävää oli vaikka kuinka paljon.
Seitsemän päivän kuluttua sataisi.
Kaikki eläimet piti saada
mahtumaan arkkiin.
Tarvikkeet piti hankkia.
Nooa kuunteli ja totteli.
Jo toisen kerran
kertomuksessa sanotaan, -
että Nooa teki kaiken,
mitä hänen käskettiin tehdä.
Otetaan nyt esiin luvun 7 jae 6.
Nooa oli 600-vuotias, kun
vedenpaisumus tuli maan päälle.
Hän meni poikiensa, vaimonsa
ja poikiensa vaimojen kanssa arkkiin -
ennen vedenpaisumusta.
Kaikkia puhtaita
ja epäpuhtaita eläimiä -
sekä lentäviä luomuksia ja kaikkea,
mikä liikkuu maan päällä, -
meni Nooan luo arkkiin kaksittain,
koiras ja naaras, -
niin kuin Jumala oli Nooaa käskenyt.
Seitsemän päivää myöhemmin
vedenpaisumus tuli maan päälle.
Toisen kuun 17. päivänä
Nooan elämän 600. vuonna, -
sinä päivänä kaikki syvien vesien
lähteet purkautuivat -
ja taivaan sulkuportit aukenivat.
Maan päälle satoi rankasti
40 päivää ja 40 yötä.
Juuri sinä päivänä Nooa meni arkkiin
poikiensa Seemin, Haamin ja Jafetin -
sekä vaimonsa ja
poikiensa kolmen vaimon kanssa.
He menivät sisään mukanaan
kaikki villieläimet lajeittain, -
kaikki kotieläimet lajeittain -
ja kaikki maan päällä
ryömivät eläimet lajeittain -
sekä kaikki lentävät
luomukset lajeittain, -
kaikki linnut
ja muut siivekkäät luomukset.
Niitä, kaikenlaisia eläimiä,
joissa oli elämän hengitys, -
meni Nooan luo arkkiin kaksittain.
Kaikenlaisista eläimistä meni
sisään koiras ja naaras, -
niin kuin Jumala oli häntä käskenyt.
Sitten Jehova
sulki oven hänen jälkeensä.
Vettä satoi kaatamalla
maan päälle 40 päivää, -
ja tulvavedet nousivat jatkuvasti
ja alkoivat kantaa arkkia, -
ja se kellui korkealla
maan yläpuolella.
Vesimassat paisuivat
yhä suuremmiksi maan päällä, -
mutta arkki kellui
edelleen vesien pinnalla.
Vedet hautasivat maan alleen, -
niin että kaikki korkeat vuoret
koko taivaan alla peittyivät.
Vedet nousivat 15 kyynärää
vuorten yläpuolelle.
Niin kuolivat kaikki elävät olennot,
joita liikkui maan päällä –
lentävät luomukset,
kotieläimet, villieläimet, -
maan päällä vilisevät pikkueläimet
ja koko ihmiskunta.
Kaikki kuivalla maalla olevat, -
joiden sieraimissa oli
elämän hengitys, kuolivat.
Jumala pyyhkäisi maan päältä
pois jokaisen elollisen –
ihmiset ja eläimet,
myös ryömivät eläimet -
ja taivaan lentävät luomukset.
Ne kaikki pyyhkäistiin
pois maan päältä.
Eloon jäivät vain Nooa ja ne,
jotka olivat hänen kanssaan arkissa.
Maa oli veden vallassa 150 päivää.
Jos Nooalla ei ollut aavistustakaan,
miten eläimet koottaisiin, -
nyt hän tiesi. Ne tulisivat itse.
Jehova toisi ne.
Nooan ei tarvinnut etsiä niitä.
Kaikenlaisia eläimiä alkoi tulla.
Joitain oli seitsemän
ja joitain kaksi.
Kuvittele, miltä näytti,
kun kymmenet eläimet -
tepastelivat, hyppivät,
luikertelivat ja vaappuivat arkkiin.
Näetkö, miten Nooan perhe
ohjaa ne omille paikoilleen, -
silittää ohi kulkevien
eläinten pehmeää turkkia -
mutta väistelee samalla
sarvia ja piikkejä -
ja antaa tilaa suurille eläimille,
kun ne löntystävät sisään?
Lintujakin tulee liidellen
ja lentää räpyttäen.
Mitä värejä ja hajuja ja ääniä!
Melu oli niin kova, että Nooan perheen
piti huutaa kuullakseen toisiaan.
Kun kaikki olivat sisällä,
Jehova sulki oven.
Voitko kuvitella, miten perhe
istuu yhdessä arkissa -
ja kuuntelee,
oikein pinnistää kuuloaan?
Sitten se alkoi. Sade.
Ensimmäisiä pisaroita tuskin kuuli,
mutta pian vettä tuli kaatamalla.
Pauhu oli korviahuumaava.
Nyt tapahtui se, mitä he
olivat kauan odottaneet.
He olivat väsyneitä, uupuneita, -
mutta sinä yönä
tuskinpa uni tuli silmään.
Eläimet liikehtivät, sade kohisi, -
ja miten hartaasti he rukoilivat!
Ajattelivatko he
ulkopuolelle jääneitä? Varmasti.
He tunsivat heidät
ja olivat saarnanneet heille.
Monet olivat sukulaisia.
Miten surullista!
Jehovan tavoin Nooakaan ei
saanut iloa pahojen kuolemasta.
Häntä suretti,
että niin monet kuolivat.
Mutta hän tiesi, että heitä oli kyllä
varoitettu siitä, mitä tapahtuisi.
Vaikkeivät he olisi nähneet,
kun Nooa rakensi arkkia, -
he olisivat kuulleet siitä.
He tiesivät, miksi sitä tehtiin.
Nyt oli liian myöhäistä päästä sisään.
Jehova oli sulkenut oven.
Nooan perhe kuunteli,
kun taukoamaton sade hakkasi arkkia.
Sitten koitti hetki, joka ei
ikinä unohtuisi. Arkki liikahti!
He tunsivat, miten massiivinen
puualus nousi maasta.
Se kellui.
Heidän sydämensä jyskytti.
Pysyisikö alus koossa?
Jatketaanpa lukemista 8. luvusta,
niin nähdään, mitä sitten tapahtui.
Jumala kuitenkin kiinnitti
huomiota Nooaan -
sekä kaikkiin villieläimiin
ja kotieläimiin, -
jotka olivat hänen kanssaan arkissa, -
ja Jumala pani tuulen
puhaltamaan yli maan, -
ja vedet alkoivat laskea.
Syvien vesien lähteet ja
taivaan sulkuportit sulkeutuivat, -
ja niin sade lakkasi.
Sitten vedet alkoivat vähitellen
väistyä maan päältä, -
ja 150 päivän kuluttua
vedet olivat laskeneet.
Seitsemännen kuun 17. päivänä
arkki pysähtyi Araratin vuorille.
Vedet vähenivät jatkuvasti
kymmenenteen kuuhun saakka, -
ja kymmenennen kuun
ensimmäisenä päivänä -
vuorten huiput tulivat näkyviin.
Sitten 40 päivän kuluttua Nooa
avasi arkkiin tekemänsä ikkunan -
ja lähetti ulos korpin.
Se lenteli ulkona -
ja palasi aina takaisin,
kunnes vedet kuivuivat maan päältä.
Myöhemmin hän lähetti ulos
kyyhkysen nähdäkseen, -
olivatko vedet väistyneet
maan pinnalta.
Kyyhkynen ei löytänyt paikkaa,
johon laskeutua, -
joten se palasi
hänen luokseen arkkiin, -
koska vesi peitti vielä
koko maan pinnan.
Silloin hän ojensi kätensä
ja otti sen arkkiin.
Hän odotti vielä seitsemän päivää ja
lähetti kyyhkysen uudestaan arkista.
Kun se tuli hänen luokseen
illan suussa, -
hän näki sen nokassa
oliivipuun tuoreen lehden.
Siitä Nooa tiesi, että vedet
olivat väistyneet maan päältä.
Hän odotti vielä
toiset seitsemän päivää -
ja lähetti sitten kyyhkysen ulos, -
mutta se ei enää
palannut hänen luokseen.
40 päivää ja 40 yötä
rankkasade rummutti arkin kattoa.
Sitten se lakkasi.
Kuvittele, miten koko perhe
kurkisteli ulos arkista -
ja näki kaikkialla pelkkää vettä.
Tuuli puhalsi,
ja vedet alkoivat laskea.
Lopulta, 150 päivän kuluttua
sateen alkamisesta, arkki pysähtyi.
Se oli varmasti upea päivä.
Oliko turvallista poistua? Ei.
Vesien täytyi vielä laskea.
Nooan perheellä
riitti kyllä tekemistä.
Eläimiä piti ruokkia ja hoitaa.
Silti olisi ollut mahtavaa
päästä ulos, -
liikkua vapaasti
ja tuntea maa jalkojen alla.
Piti olla kärsivällinen.
Perhe varmasti mietti yhdessä, -
mitä he tekisivät,
kun he pääsisivät ulos arkista.
Meni vielä 73 päivää.
Sitten vuorten huiput näkyivät.
Joko nyt oli turvallista poistua?
Nooa kurkisti ulos.
Hän valitsi linnuista korpin
ja lähetti sen ulos, -
mutta se tuli takaisin.
Korpin jälkeen Nooa valitsi kyyhkysen.
Sekin lensi ja palasi, koska ei
löytänyt paikkaa laskeutua.
Viikon päästä hän lähetti sen taas, -
ja se palasi
oliivipuun lehti nokassaan.
Seitsemän päivän kuluttua
hän päästi sen taas ulos.
Nyt se ei enää tullut takaisin.
Mitä seuraavaksi?
Katsotaanpa, miten kertomus
jatkuu täällä 8. luvussa.
Ensimmäisen kuun
ensimmäisenä päivänä -
Nooan elämän 601. vuonna -
vedet olivat kuivuneet maan päältä.
Nooa poisti osan arkin katosta ja
näki, että maan pinta oli kuivumassa.
Toisen kuun 27. päivänä
maa oli täysin kuiva.
Jumala sanoi nyt Nooalle:
”Lähde arkista vaimosi sekä
poikiesi ja heidän vaimojensa kanssa.
Vie mukanasi ulos
kaikki erilaiset eläimet –
lentävät luomukset,
villieläimet ja kotieläimet -
sekä maan päällä ryömivät eläimet –
jotta ne lisääntyisivät
ja olisivat hedelmällisiä -
ja niitä olisi paljon maan päällä.”
Silloin Nooa lähti ulos poikiensa,
vaimonsa ja poikiensa vaimojen kanssa.
Kaikki elävät olennot,
kaikki ryömivät eläimet -
ja kaikki lentävät luomukset, -
kaikki, mikä liikkuu maan päällä,
lähtivät arkista suvuittain.
Sitten Nooa rakensi
alttarin Jehovalle, -
otti kaikkia puhtaita maaeläimiä -
ja kaikkia puhtaita
lentäviä luomuksia -
ja uhrasi alttarilla polttouhreja.
Jehova tunsi miellyttävän tuoksun,
ja Jehova ajatteli sydämessään:
”En koskaan enää kiroa maata
ihmisen takia, -
sillä ihminen on sydämeltään
taipuvainen pahaan nuoresta pitäen, -
enkä koskaan enää tuhoa
kaikkia elollisia niin kuin olen tehnyt.
Tästä lähtien maan päällä ei
lakkaa kylvö eikä sadonkorjuu, -
ei kylmyys eikä kuumuus,
ei kesä eikä talvi, -
ei päivä eikä yö.”
Kun kyyhkynen ei palannut,
Nooa poisti osan arkin katosta.
Nyt hän näki,
että maan pinta oli kuivunut.
Mahdollisesti kasvit kasvoivat
paljon paremmin -
kuin ennen vedenpaisumusta,
jolloin maa oli ollut kirottu.
Silti hän odotti Jehovan ohjausta.
Sitten se tuli.
Jehova käski: ”Lähde arkista.”
Vihdoinkin!
Tätä päivää oli odotettu!
Takana oli 370 päivää arkissa.
Kuvittele, kun perhe lähtee
ulos arkista nauraen, -
vetäen sisäänsä raikasta ilmaa,
valmiina uuteen elämään.
Myös eläimet menivät ulos, -
ja perhe katseli, kun ne
hajaantuivat eri suuntiin.
Joihinkin he olivat kiintyneet, -
mutta nyt ne hyvästeltiin
hyvällä mielellä.
Poissa olivat pahat ihmiset, -
aineellistuneet enkelit
ja heidän poikansa.
Miten kiitollisia
he olivatkaan Jehovalle!
Nooa ei hukannut aikaa.
Hän rakensi alttarin
ja uhrasi Jehovalle, -
ja Jehova osoitti,
että hän hyväksyi sen.
Jehova vakuutti perheelle, ettei hän
koskaan enää tuhoa kaikkia elollisia.
Mutta hän teki muutakin.
Hän solmi Nooan ja
hänen poikiensa kanssa liiton -
ja antoi heille merkin,
jonka mekin voimme vielä nähdä.
Siitä kerrotaan luvussa 9.
Aloitetaan jakeesta 8.
Sitten Jumala sanoi Nooalle
ja hänen pojilleen, -
jotka olivat hänen kanssaan:
”Minä solmin nyt liiton teidän ja
tulevien jälkeläistenne kanssa -
ja kaikkien kanssanne olevien
elävien olentojen kanssa –
lintujen, maaeläinten -
ja kaikkien muiden arkista
lähteneiden eläinten kanssa –
jokaisen maan elävän olennon kanssa.
Minä solmin liiton teidän kanssanne:
vedenpaisumus ei enää
koskaan tuhoa kaikkia elollisia, -
eikä se enää koskaan hävitä maata.”
Jumala jatkoi:
”Tämä on merkki siitä liitosta,
jonka teen teidän -
ja jokaisen luonanne olevan
elävän olennon kanssa -
kaikkien tulevien sukupolvien hyväksi.
Minä panen sateenkaareni pilviin, -
ja se on minun ja maan
välisen liiton merkkinä.
Aina kun nostatan pilviä maan ylle,
sateenkaari näkyy pilvissä.
Minä varmasti muistan liittoni,
jonka olen tehnyt teidän -
ja kaikenlaisten elävien
olentojen kanssa, -
eikä enää koskaan tule
vedenpaisumusta, -
joka hävittäisi kaikki elolliset.
Sateenkaari ilmaantuu pilviin, -
ja minä varmasti näen sen
ja muistan ikuisen liiton itseni -
ja kaikenlaisten elävien olentojen
välillä, jotka ovat maan päällä.”
Miten fantastisen merkin
Jehova antoikaan!
Jokainen sateenkaari muistuttaisi
Jumalaa ja ihmisiä tästä lupauksesta.
Nooan perhe katseli haltioissaan
taivaalle kaareutuvia värejä:
punaista, oranssia, keltaista,
vihreää, sinistä, indigoa ja violettia.
Vedenpaisumus ei enää koskaan
hävittäisi maata.
Jehova ei kuitenkaan suvaitse
pahuutta loputtomasti.
Luetaan, mitä apostoli Pietari
kirjoitti 2. kirjeessään -
luvussa 2 ja jakeessa 5.
Elämme hyvin samankaltaisessa
maailmassa kuin Nooa.
Väkivalta rehottaa, ja ihmiset
tekevät asioita, joita Jehova vihaa.
He keskittyvät
arjen pyörittämiseen -
eivätkä kiinnitä huomiota
pelastussanomaamme.
Heitä ei kiinnosta.
Jumalan kansaa pilkkaavat sanovat:
”Missä on hänen
luvattu läsnäolonsa?
Kaikkihan on pysynyt
ihan samanlaisena -
luomakunnan alusta tähän asti!”
He ovat väärässä!
Jehova poisti kaiken
pahuuden Nooan päivinä, -
ja hän tekee sen jälleen.
Uskollisille pelastus on varma.
Raamatussa vakuutetaan, -
että Jehova tietää,
miten pelastaa ne, -
jotka palvelevat häntä
antaumuksellisesti, -
mutta miten säilyttää ne,
jotka toimivat väärin -
tuhottaviksi tuomion päivänä.
Jehova tekee koko maasta paratiisin,
niin kuin oli alun perin tarkoitus.
Paratiisissa asuu hyviä ihmisiä.
Kukaan ihminen ei
kapinoi Jumalaa vastaan.
Entä kapinalliset enkelit?
Kun Nooan ajan vedenpaisumus alkoi, -
pahat enkelit jättivät
ihmisruumiinsa -
ja palasivat taivaaseen demoneina.
Näillä demoneilla on ollut
turmeleva vaikutus ihmisiin -
tähän päivään asti. Mutta kun
Jehova ryhtyy taas toimiin, -
demonien ja heidän hallitsijansa
Saatanan vaikutus lakkaa.
Jumalan sanassa sanotaan:
Usko sai Nooan
tottelemaan Jehova Jumalaa.
Sen ansiosta
hänen perheensä säilyi elossa.
Nooa eli pitkän elämän: 950 vuotta, -
mutta kun hänet
herätetään kuolleista, -
hänellä on mahdollisuus
elää jopa ikuisesti!
Jos meillä on yhtä luja usko
kuin Nooalla ja tottelemme Jehovaa, -
mekin voimme olla Jehovan ystäviä, -
ja tuo ystävyys voi
jatkua läpi ikuisuuden.

Nooa – usko sai hänet tottelemaan