JW subtitle extractor

1960-luvulla Etelä-Afrikka ajautui
moniin aseellisiin selkkauksiin -
naapurimaiden kanssa.
Sen takia monet nuoret veljet
kutsuttiin sotapalvelukseen.
Koska he olivat puolueettomia,
he joutuivat vankilaan.
Kun veljet lähetettiin
sotilasvankilaan, -
heidän käskettiin pukeutua
armeijan univormuun, -
mutta he tietysti kieltäytyivät.
Veljistä tuntui,
että sellaisten vaatteiden takia -
heitä olisi voitu pitää sotilaina,
ja siksi he eivät suostuneet siihen.
He pitivät sinisiä haalareita,
ja he saivat nimen Siniset pojat.
Kaikki tiesivät, että Siniset pojat
olivat Jehovan todistajia.
Aluksi veljet olivat koko
vankeusaikansa yksityisselleissä.
Sen takia heidän oli vaikea
pitää kokouksia yhdessä.
Yksi vangituista veljistä oli
David Carikas.
Hiljattain Dave ja minä juttelimme
omista vankilakokemuksistamme.
Kun minä jouduin vankilaan,
meidän ei annettu puhua keskenämme.
Oikeastaan meitä pidettiin
eristyksissä.
Vartijat myönsivät,
että tarkoitus oli murtaa meidät.
Sellejä oli yhteensä 64.
Sidoimme pienen ”riippumaton”
oven yläpuolella oleviin kaltereihin.
Kun paikat oli lukittu
eikä käytävillä liikkunut ketään, -
pidimme kokoukset.
Ohjelma oli monipuolinen.
Meillä oli esitelmä
ja teokraattinen palveluskoulu.
Meidän piti puhua
mahdollisimman hiljaa, -
niin että juuri ja juuri
kuulimme toisiamme.
Veljillä, jotka olivat vankilassa
aiempina vuosina, -
oli minuun suuri vaikutus.
He olivat suunnannäyttäjiä.
Vapauduttuaan heillä oli vahva usko
ja heistä näkyi ilo.
Se oli rohkaisevaa meille nuoremmille,
joilla vankila oli vasta edessä.
Kun minä olin vankilassa,
siellä oli jo vähän erilaista.
Meitä kyllä pidettiin selleissä,
mutta viikonloppuisin niitä ei lukittu.
Me saimme olla yhdessä,
ja niin me pystyttiin -
pitämään useimmat kokoukset
ja jopa laulamaan.
Jotkut istui tuoleilla
ja toiset ämpäreiden päällä.
Jotkut veljet rakensi omia soittimia.
Vartijat oli tottuneet
meidän musisointiin.
Siksi valtakunnanlaulutkaan
ei herättäneet huomiota.
Jos me oltiin oikein varovaisia,
me pystyttiin hankkimaan kaikki, -
mitä tarvittiin
kierros- ja piirikonventteihin, -
ja pitämään konventit.
Tässä yhdessä kuvassa
on meneillään konventin näytelmä.
Me järjestettiin niin, että näytelmät
esitettiin aamukuuden aikaan, -
jotta me ei jäätäisi kiinni.
Näytelmät oli suosittuja.
Ne herätti Raamatun kertomukset eloon.
Me ei haluttu,
että vartijat pilaisi sitä.
Uskomatonta,
miten Jehova huolehti siitä, -
että hengellistä ruokaa saatiin
jopa vankilaan. - Niinpä.
Me halusimme pitää kokoukset,
olipa se sallittua tai ei.
Ne olivat erittäin tärkeitä.
Meidän kestävyyden salaisuus
oli hengellinen ruoka, -
veljellinen rakkaus
ja toisten antama tuki.
Siksi veljet näkivät vaivaa,
että kokoukset saatiin pidettyä.
Yksi hyvä esimerkki tästä
oli muistojuhla.
Pyysimme heti vankilaviranomaisilta,
että saisimme pitää muistojuhlan.
Mutta vastaus oli ehdoton ei.
Päätimme pitää sen silti, mutta
jatkoimme myös luvan pyytämistä.
Sitten aivan yllättäen
muistojuhlapäivänä, se oli tiistai, -
he päästivät meidät ulos selleistä
ja käskivät mennä suihkuun, -
vaikka se ei ollut suihkupäivä.
He käskivät valmistautua
iltaa varten. - Oho.
Ja seitsemältä illalla pidimme
muistojuhlan pienessä kappelissa.
Kun sitten me 125 veljeä lauloimme
pienessä tilassa täysin palkein, -
voin sanoa, että yksikään
ei ollut kuivin silmin.
Kun tulimme ulos, muistan miten
täysikuu loisti itäisellä taivaalla, -
asevoimien pääesikunnan yllä.
Kun Jehova halusi,
että me pidämme muistojuhlan, -
kukaan ei voinut estää sitä.
En koskaan unohda
sitä muistojuhlaa.
Voin kuvitella.
Vankilassa pidetyt kokoukset
opetti sen, -
että yhteen kokoontuminen ei ole
niinkään meidän lahja Jehovalle -
vaan Jehovan lahja meille.
Se sitoo meidät yhteen
aivan erityisellä tavalla.
Me tarvitsemme kokouksia
ja sitä hengellistä rohkaisua.
Vankila-ajat sai aikaan sen,
että kokouksissa käymisestä -
tuli itselle valtavan tärkeä asia.
Niissä haluaa aina olla paikan päällä,
jos vain suinkin mahdollista.
On rohkaisevaa, kun saa kuulla
toisten puhuvan uskostaan -
ja tehdä itsekin niin.
Se on hengellisesti elintärkeää.
Me emme ole vain joukko ihmisiä
saamassa opetusta -
vaan hengellinen perhe.
Jehova haluaa, että me tuemme
ja rohkaisemme toisiamme, -
varsinkin nyt kun näemme,
että hänen päivänsä lähestyy.

Siniset pojat halusivat kokoontua yhteen