JW subtitle extractor

Hiskia oli yksi harvoista
hyvistä kuninkaista.
Jehova rakasti häntä todella paljon
ja teki ihmeitä hänen hyväksi.
Mutta oli eräs tilanne,
jossa Jehova jätti hänet yksin.
2. Aikakirjan luvusta 32 nähdään,
mikä johti siihen.
Jakeessa 24 kerrotaan, että Hiskia
oli sairastunut todella vakavasti -
ja hän rukoili palavasti Jehovaa.
Sitten jakeen lopussa sanotaan, -
että Jehova vastasi hänelle
ja antoi hänelle merkin.
Se oli ihme.
Varjo siirtyi taaksepäin.
Mahdollisesti maan ja auringon
suhde toisiinsa muuttui.
Jos aurinko siirtyi taaksepäin
Jerusalemin taivaalla, -
tuo ilmiö on ehkä näkynyt muuallakin, -
sielläkin, missä palvottiin aurinkoa,
esimerkiksi Babylonissa.
Jakeessa 31 sanotaankin:
”Babylonin ruhtinaiden edustajat -
lähetettiin kysymään
tuossa maassa havaitusta merkistä.”
Voi vain kuvitella,
millainen se kohtaaminen oli.
Aurinkoa palvovat babylonialaiset
saapuu ja tuo Hiskialle lahjan.
Hän saa paljon huomiota
ja kunnioitusta.
Miten Hiskia reagoi?
Se kiinnosti Jehovaakin.
Jakeessa 31 kerrotaan,
mitä Jehova teki:
”Tosi Jumala jätti hänet yksin -
– – saadakseen selville kaiken,
mitä hänen sydämessään oli.”
”Jätti hänet yksin.”
Mitä se tarkoittaa?
Jehova ei todellakaan hylännyt
tai unohtanut Hiskiaa.
Ennemminkin Jehova ikään kuin
astui askeleen taaksepäin.
Hän ei puuttunut siihen,
mitä Hiskia teki.
Hän ei esimerkiksi
lähettänyt Jesajaa neuvomaan, -
mitä babylonialaisille piti sanoa.
Tämän takia Hiskian
sydämentila paljastui.
Hän meni esittelemään heille
koko aarrevarastonsa.
Ilmeisesti ylpeys
oli alkanut nostaa päätään.
Ehkä hänellä oli vähän
suuret luulot itsestään -
ja hän halusi olla
huomion keskipisteenä.
Milloin Jehova näki ensimmäiset
merkit Hiskian ylpistymisestä?
Oliko Hiskian päähän noussut se,
että hän sai rikkauksia ja mainetta?
Vai se, että Jehova
ihmeen avulla paransi hänet?
Tai se, kun Jehovan enkeli surmasi
185 000 assyrialaista yhdessä yössä, -
ja kaikki ympärillä olevat kansat
sai kuulla siitä?
Me ei tiedetä,
mikä sai ylpeyden orastamaan.
Mutta lopputulos ei ollut hyvä.
Jesaja tuli kertomaan, että aarteet,
joita Hiskia oli esitellyt, -
vietäisiin pois Babyloniin.
Ne oli suorat sanat.
Hiskiaa ojennettiin.
Mutta miten hän reagoi?
Miten itse olisit?
Jakeessa 26 sanotaan:
”Hiskian ylpeä sydän kuitenkin nöyrtyi.”
Tästä nähdään, että Hiskia
oli valmis tekemään korjausliikkeen.
Tapahtumat kehittyivät siten, -
että Hiskia joutui vastatusten
oman ylpeytensä kanssa.
Hän myönsi sen
ja teki muutoksen.
On kiinnostavaa, että Raamattu
mainitsee Hiskian ylpeyden -
heti sen jälkeen, kun on kerrottu,
miten Jehova löi assyrialaiset -
ja miten hän paransi Hiskian
ihmeen avulla.
Tässä on tärkeä opetus
meille jokaiselle.
Kun meillä menee Jehovan
palveluksessa erityisen hyvin -
tai me saadaan aikaan
jotain merkittävää, -
se voi olla se hetki,
kun Jehova jättää meidät yksin -
ja meidän sydämentila paljastuu.
Milloin viimeksi sinä olet
saavuttanut jotain merkittävää?
Tänään ainakin.
Tänään te valmistutte Gileadista.
Veljet ja sisaret näkevät,
miten koulu on vaikuttanut teihin.
Te saatte huomiota ja kiitosta.
Tai kun pidätte puheita, he sanovat,
että tuo on se, joka kävi Gileadin.
Todennäköisesti tällainen huomio
tuntuu aluksi lähinnä kiusalliselta, -
koska olette täällä
vahvistaneet hengellisyyttä.
Mutta voisiko olla,
että kun aikaa kuluu, -
siitä alkaakin vähän nauttia.
Se alkaa maistua makealta.
Ehkä jopa yrittää
päästä parrasvaloihin, -
koska on jäänyt koukkuun
toisten antamaan huomioon.
Saattaisi jopa tulla tällainen ajatus:
”Se on tietenkin Jehovan ansiota,
että sain valmennusta Gileadissa.
Mutta onhan sillä nyt joku merkitys,
että juuri minut valittiin.
Minut on varmasti valmennettu
jotakin suurempaa tehtävää varten.”
Jos tämän tyyppisiä ajatuksia
alkaa tulla mieleen, -
on tärkeää kysyä itseltä:
Jättikö Jehova minut nyt yksin?
Tarkkaileeko hän minua?
Mitä sitten tehdä,
jos tunnistaa itsessä ylpeyttä?
Miten Hiskian olisi
kannattanut reagoida siihen, -
mitä hän sai Jehovalta?
Jae 25:
”Mutta Hiskia ei arvostanut
sitä hyvää, mitä hänelle oli tehty, -
sillä hänen sydämensä ylpistyi.”
Hiskian olisi pitänyt olla kiitollinen -
ja arvostaa kaikkea sitä,
mitä Jehova oli antanut hänelle.
Opetus on, että ylpeyden taustalla
on arvostuksen puute.
Mutta tämä toimii myös toisinpäin.
Kiitollinen asenne
kasvattaa nöyryyttä.
Jae korostaa, että ei kannata
keskittyä siihen, mitä me ollaan tehty, -
vaan mitä meidän hyväksi on tehty.
Mitä hyvää sinulle on tehty
viimeisten viiden kuukauden aikana?
Ajattele esimerkiksi veljiä ja sisaria
siellä Betelissä, mistä tulit.
He ovat tehneet kovasti työtä.
He ovat tehneet sinunkin työt,
jotta sinä olet voinut olla täällä.
Ja beteliläiset täällä ovat
tukeneet sinua parhaansa mukaan, -
niin että olet voinut
keskittyä kouluun.
Ja mieti, mitä olet saanut
oppitunneilla.
Sinua on autettu ymmärtämään
Raamatun opetuksia kirkkaammin.
Se on mahdollista, koska
uskollinen ja ymmärtäväinen orja -
on valmistanut todella laadukasta
hengellistä ruokaa.
Ja tämä kaikki on sen ansiota,
että Jehova on antanut Raamatun -
ja hän auttaa meitä ymmärtämään sitä
pyhän hengen avulla.
Tällaisella arvostavalla mietiskelyllä
on meihin suuri vaikutus.
Kiitollisuus on suojaksi.
Se suojelee ylpeydeltä.
Tästä tilanteesta, jossa Hiskia
antoi periksi ylpeydelle, -
kerrotaan kolme kertaa,
kolmessa eri Raamatun kirjassa.
Mutta onko se ensimmäinen asia,
joka Hiskiasta tulee mieleen?
Todennäköisesti ei.
Se johtuu siitä, että Jehova sai -
raamatunkirjoittajat keskittymään
Hiskian hyviin ominaisuuksiin.
Siksi me muistetaan Hiskia
erityisesti uskosta ja rohkeudesta.
Entä millaisena Jehova itse
muistaa hänet?
Luetaan 2. Aikakirja 29:2.
Luku 29, jae 2.
Tästä nähdään,
mitä Jehova ajattelee Hiskiasta.
Tässä sanotaan: ”Hiskia teki sitä,
mikä oli oikein Jehovan silmissä, -
aivan niin kuin hänen
esi-isänsä Daavid oli tehnyt.”
Paras mahdollinen arvio.
Hiskiaa verrattiin Daavidiin.
Niin kuin tiedetään,
Jehova arvosti Daavidia suuresti.
Eli Jehova selvästi rakasti Hiskiaa.
Hetkeksi, tietystä syystä,
Jehova jätti hänet yksin -
mutta ei koskaan hylännyt häntä.
Ja hän muistaa hänet hyvällä.
Vielä loppuun yksi kysymys.
Mitä Jehova näkee,
kun hän katsoo sinua?
Kun päivittäin mietiskelet
sitä kaikkea hyvää, -
mitä olet saanut Jehovalta,
ja kiität häntä siitä, -
sinun arvostus kasvaa koko ajan.
Se auttaa pysymään nöyränä.
Kun Jehova sitten jossain
tilanteessa jättää sinut yksin, -
hän on tyytyväinen näkemäänsä.

Joel Kelly: Hänet jätettiin yksin (Gileadin 159. kurssin päättäjäiset)