JW subtitle extractor

Kun uskoo lunnaisiin,
saa toivon ikuisesta elämästä.
Se on meille rakas totuus.
Mutta vaikuttaako
tämä Jumalan lahja -
meidän elämään
vasta tulevaisuudessa?
Ei, koska sen ansiosta,
että uskomme lunnaisiin, -
meillä on jo nyt henkilökohtainen, -
hyvin läheinen ystävyyssuhde
Jehovan kanssa.
Saamme tuntea,
miten Jehova osoittaa meille -
hyvyyttä ja uskollista rakkautta.
Sen voi kokea
ihan jokaisena päivänä.
Mutta kuinka arvokas asia
tämä on meille?
Se voidaan nähdä
Daavidin sanoista psalmissa 27:13.
Tästä näkyy, miten paljon
Daavid arvosti Jehovan hyvyyttä.
Psalmin alussa Daavid puhuu siitä,
miten monilla tavoilla -
Jehova oli osoittanut sitä
häntä kohtaan.
Sitten hän sanoo:
”Missä olisin, jollen uskoisi, -
että näen Jehovan hyvyyden
elävien maassa?”
Entä sitten me?
Missä me olisimme,
jos ei olisi lunnaita -
eikä Jehova osoittaisi meille
hyvyyttä joka päivä?
Tämä on hyvä kysymys.
Sitä ei ehkä haluaisi edes ajatella.
Mutta joskus voisi olla
hyvä miettiä, -
miten synkkä sellainen tilanne
todellisuudessa olisi.
Sellaista elämää ei kyllä haluaisi.
Me tarvitsemme Jehovan hyvyyttä.
Me haluamme, että Jehova
pitää meistä aina huolta.
Vaihdetaanpa sitten näkökulmaa:
millä nimenomaisilla tavoilla
Jehova osoittaa hyvyyttä meille, -
koska uskomme häneen
ja lunnaisiin?
Otetaan muutama esimerkki.
Katsotaan tämän
saman psalmin 27 alkujakeita.
Heti alussa Daavid sanoo:
”Jehova on valoni ja pelastukseni.
Ketä minä pelkäisin?
Jehova on elämäni linnoitus,
ketä minä kauhistuisin?
Kun pahat ihmiset hyökkäsivät
kimppuuni nielläkseen minut, -
vastustajani ja viholliseni
itse kompastuivat ja kaatuivat.”
Menestyikö Daavid siksi,
että hän oli mahtava soturi?
Ei, vaan hän sanoi:
”Jehova on elämäni linnoitus.”
Jehova osoitti Daavidille
uskollista rakkautta -
ja tuki häntä jatkuvasti.
Se oli ratkaiseva seikka.
Kun Daavid mietiskeli sitä,
miten Jehova oli tukenut häntä, -
hän teki johtopäätöksen,
joka on jakeessa 3:
”Vaikka armeija piirittäisi minut,
sydämeni ei pelkää.
Vaikka sota syttyisi minua vastaan,
silloinkin olen luottavainen.”
Miten vahvaa Daavidin luottamus
Jehovan uskolliseen rakkauteen oli?
Luetaan jae 10:
”Vaikka oma isäni ja äitini
hylkäisivät minut”, -
vaikka tapahtuisi jotain
näin epätodennäköistä, -
”Jehova pitää minusta huolen.”
Eikö totta, että mekin
olemme itse kokeneet -
Jehovan uskollisen rakkauden
ja sen, että hän tukee meitä?
Siksi voimme olla luottavaisia,
vaikka eteen tulisi vakavia vaikeuksia.
Tämä oli ensimmäinen tapa,
jolla Jehova osoittaa meille hyvyyttä.
Toinen tapa on jakeessa 14.
Daavid sanoo:
”Pane toivosi Jehovaan.
Ole rohkea ja luja.”
Kun uskomme lunnaisiin, -
meillä on perusteet
panna toivo Jehovaan.
Meillä on varma toivo, että hän
kannattelee meitä päivästä päivään -
ja että hän täyttää tulevaisuutta
koskevat hienot lupaukset.
Miten se vaikuttaa meihin?
Se tekee meistä rohkeita ja lujia.
Onko se oikeasti näin?
Kyllä. Kuulin vastikään
hellyttävän kokemuksen Elizasta, -
joka on 7-vuotias nuori sisar.
Hänen äitinsä
raamattukurssioppilaalla on tytär, -
joka on suunnilleen
samanikäinen kuin Eliza.
Raamattukurssioppilaalla oli
vakavia terveysongelmia, -
ja hän joutui siksi olemaan
jonkin aikaa sairaalassa.
Elizan äiti järjesti niin,
että naisen tytär tuli heille, -
jotta tämä voisi leikkiä
yhdessä Elizan kanssa.
Kun tyttö oli palaamassa kotiin,
hän sanoi: ”Kiitos, Eliza.
Sinun ansiosta minulla on nyt
paljon parempi mieli.”
Elizan äiti kysyi,
että mitä oikein oli tapahtunut.
Eliza kertoi, että tyttö
oli ollut tosi surullinen -
ja hänellä oli ikävä äitiään,
joka oli sairaalassa.
Eliza oli halunnut piristää tyttöä
ja oli pitänyt rukouksen.
Sitten hänelle tuli mieleen, -
että tytön pitäisi kuulla
se raamatunkohta, jossa sanotaan, -
että Jumala pyyhkii kaikki kyyneleet
eikä tuskaa enää ole.
Ja niin hän luki sen tytölle
ja antoi vielä lopuksi halin.
Pieniä asioita,
mutta niillä oli suuri vaikutus.
Elizan ystävä sai voimaa.
Hän pystyi kestämään paremmin
surullisen tilanteen, -
koska Eliza oli kertonut hänelle
Jehovan antamasta lupauksesta.
Samalla tavalla, kun me
panemme toivomme Jehovaan, -
saamme rohkeutta -
ja selviydymme niistä haasteista,
joita meillä sillä hetkellä on.
Se oli siis toinen tapa.
Otetaan vielä kolmas.
Voidaan palata jakeeseen 4.
Daavid mainitsee asian,
joka oli hänelle hyvin tärkeä:
”Olen pyytänyt Jehovalta yhtä asiaa,
ja sitä minä odotan:
että saisin asua Jehovan pyhäkössä
kaikki elämäni päivät -
katsoakseni Jehovan hyvyyttä -
ja katsellakseni arvostavasti
hänen temppeliään.”
Daavid arvosti sitä,
että hän sai palvoa Jehovaa.
Jos ajatellaan meitä,
meillä on jotain vieläkin parempaa.
Meillä on kunnia palvella -
Jehovan suuren hengellisen
temppelin esipihoissa.
Hengellinen temppeli
on lunnaisiin perustuva järjestely, -
jonka avulla Jehovaa
voi palvoa oikein.
Mitä hengellisessä temppelissä
voi nähdä?
Daavid sanoi tässä jakeessa
kiinnostavasti, -
että hän halusi katsoa
Jehovan hyvyyttä.
Mekin opimme lisää
Jehovan hyvyydestä.
Voimme nähdä käytännössä
Jehovan kauniita ominaisuuksia.
Kun palvomme häntä yhdessä
veljien ja sisarten kanssa, -
näemme, miten hän osoittaa -
noita ominaisuuksia
meitä jokaista kohtaan.
Millaisia tunteita
tämä herättää meissä?
Me katselemme arvostavasti
hänen temppeliään.
Arvostus tosiaankin syvenee.
Eikö vaan, että maailmassa
tapahtuu kauheita asioita?
Mutta kun arvostaa
sitä hyvää, mitä meillä on, -
voi palvella Jehovaa
iloisin mielin.
Se oli kolmas tapa.
Saitko kaikki kolme muistiin?
Kerrataanpa.
Kyse oli siis siitä, -
millä nimenomaisilla tavoilla
Jehova osoittaa meille hyvyyttä, -
kun uskomme lunastusuhriin.
1) Sen ansiosta Jehova osoittaa meille
uskollista rakkautta ja tukee meitä.
Siksi voimme luottaa siihen, -
että selviydymme
vaikeuksista ja vastustuksesta.
2) Meillä on varma toivo,
joka antaa meille voimaa.
Kun panemme toivomme Jehovaan,
hän auttaa meitä -
kohtaamaan rohkeasti
kunkin päivän haasteet.
3) Meillä on kunnia palvoa Jehovaa
yhdessä veljien ja sisarten kanssa.
Me näemme käytännössä
Jehovan kauniit ominaisuudet.
Se syventää arvostusta,
ja se taas tuo iloa.
Onko tämä kattava lista
kaikista lunastusuhrin hyödyistä?
Ei tietenkään, mutta emme ehdi
käsitellä tänä aamuna muita.
Tässä voisi olla ainesta
omaan tutkimisprojektiin -
tai perheen palvontailtaan.
Voisit miettiä, millä muilla tavoilla
hyödyt lunnaista joka päivä.
Kun mietiskelemme,
miten Jeesuksen lunastusuhri -
ja Jehovan uskollinen rakkaus
vaikuttavat jokapäiväiseen elämään, -
se motivoi meitä kahdella tavalla.
Ensinnäkin se saa meidät
kiittämään Jehovaa sydämen pohjasta.
Toiseksi se innostaa meitä -
ja saa meidät kertomaan
lunnaista myös toisille, -
koska haluamme,
että mahdollisimman monet -
hyötyvät tuosta kaikkein
arvokkaimmasta Jumalan lahjasta.

Clive Martin: Lunnaat hyödyttävät meitä monin tavoin (Ps. 27:13)