JW subtitle extractor

Puhutaan tänä aamuna
viisaudesta.
Viisaushan on sitä, kun soveltaa
tietoa ja ymmärrystä käytäntöön.
Se auttaa,
kun tehdään päätöksiä, -
ratkaistaan ongelmia,
yritetään välttää vaaroja -
ja kun annetaan toisille neuvoja.
Omaan tietoon, ymmärrykseen
ja viisauteen ei kannata luottaa, -
vaan sen sijaan
Jehovan ainutlaatuiseen viisauteen.
Miksi?
Psalmissa 19 sanotaan:
”Jehovan muistutus on luotettava,
se tekee kokemattomasta viisaan.”
Millä perusteella voimme
luottaa Jehovan viisauteen, -
joka löytyy Raamatusta, -
jota hän antaa
pyhän hengen välityksellä -
ja jota hän antaa
hallintoelimen ohjauksen kautta?
Miksi siihen voi luottaa?
Syy löytyy perustotuudesta, -
jonka Jeesus mainitsi
Matteuksen 11:19:ssä:
”Viisaus ilmenee siitä,
mitä se saa aikaan.”
Eli kun noudattaa sitä viisautta,
jota saa Jehovalta, -
se hyödyttää aina
jokaista osapuolta.
Me epätäydelliset ihmiset yritetään
parhaamme mukaan olla viisaita.
Mutta aina me ei
ihan osuta maaliin.
Meillä on rajoituksemme.
Joten puhutaan nyt hetki asioista, -
jotka voisivat ensi näkemältä
tuntua viisailta mutta eivät ole, -
koska ne eivät perustu
ylhäältä tulevaan viisauteen.
Ensimmäinen esimerkki.
Jos ihminen on vilpitön
ja hänellä on hyvät aikomukset, -
tekeekö se hänen antamastaan
neuvosta automaattisesti viisaan?
Poimitaan Raamatusta tilanne,
joka vastaa tähän, -
Matteuksen 16:21:stä.
Jeesus kertoo opetuslapsille, -
että hän tulisi kärsimään
ja että hänet tapetaan.
Miten Pietari reagoi jakeessa 22?
”Pietari vei hänet sivuun
ja alkoi nuhdella häntä:
’Ole armollinen itsellesi, Herra.
Eihän sinulle sellaista saa tapahtua.’ ”
Oliko Pietari vilpitön? Kyllä.
Hyvät aikomukset? Kyllä.
Mutta neuvo ei ollut viisas.
Jeesus selittää syyn
jakeen 23 loppuosassa:
”Sinä olet minulle kompastuskivi, -
koska et ajattele Jumalan ajatuksia
vaan ihmisten.”
Jeesus oli tullut maan päälle
täyttämään kaikki ennustukset, -
jotka koskivat häntä,
ja niihin sisältyi hänen kuolemansa.
Jeesus ei halunnut kuullakaan
sellaisia ajatuksia, -
jotka olivat ristiriidassa
noiden ennustusten kanssa.
Eli Pietarilla oli hyvät aikomukset
mutta ei Jehovan viisautta.
Toinen esimerkki.
Kuvitellaan, että joku ystävä on
erittäin vaikeassa tilanteessa, -
ja hän kärsii siitä kovasti.
Pienikin helpotus kelpaisi.
Sitten jollakin on ehdotus,
joka voisi helpottaa tilannetta.
Mutta onko se viisas?
Mennään tällä kertaa
1. Samuelin kirjan lukuun 26.
Tilanne on se, että Daavid
on pakenemassa Saulia.
Voi kuvitella, että se on
Daavidille erittäin stressaavaa.
Sitten Daavid saa selville,
mihin Saul on leiriytynyt.
Daavid ja Abisai menevät yöllä
leiriin, jossa kaikki nukkuvat, -
ja he ovat aivan Saulin vieressä.
Katsotaan,
mitä Abisai sanoi jakeessa 8:
”Abisai sanoi Daavidille:
’Jumala on tänään luovuttanut
vihollisesi sinun käsiisi.
Annathan minun nyt
keihästää hänet maahan.
Yksi isku riittää, toista ei tarvita.’ ”
Mitä Abisai tarkoitti?
”Tämä on suoraan Jehovalta.
Saul on tässä.
Tapa hänet, minä autan.
Sitten ei tarvitse enää stressata.”
Mutta Daavid ei pitänyt lainkaan
tästä ehdotuksesta.
Jakeessa 9 hän kysyy,
miten hän voisi tappaa Saulin -
ja pysyä viattomana.
Jae 10: Jehova kyllä hoitaisi
tilanteen aikanaan.
Mutta jae 11: ”Kun katson asiaa
Jehovan näkökannalta, -
en voi ajatellakaan, -
että nostaisin käteni
Jehovan voideltua vastaan!”
Huomasitko?
”Jehovan näkökannalta.”
Daavid ei halunnut
noudattaa ehdotusta, -
joka olisi kyllä voinut
helpottaa tilannetta -
mutta joka ei miellyttänyt Jehovaa.
Samoin me.
Meidän ei olisi viisasta kuunnella
tai antaa sellaisia neuvoja, -
jotka voisivat helpottaa tilannetta
Raamatun vastaisella tavalla.
Otetaan sitten käsittelyyn
seuraava näkökulma.
Joskus meihin vaikuttaa se,
kuka sanoo jotain ja miten.
Siihen liittyy myös se, tuntuuko
hänen sanansa viisailta vai ei.
Mikä Raamatun ajatus
sopisi tähän?
Otetaan esiin
Saarnaajan kirjan luku 9.
Luetaan jakeet 16 ja 17
ja muistetaan meidän näkökulma:
meihin vaikuttaa se,
kuka puhuu ja miten.
Jae 16:
”Mietin itsekseni:
’Viisaus on parempi
kuin voimakkuus.
Silti köyhän viisautta halveksitaan
eikä hänen sanojaan kuunnella.’ ”
Jae 17: ”On parempi kuunnella
viisaan rauhallista puhetta -
kuin sen huutoa,
joka hallitsee typeriä.”
Mitä näillä jakeilla tarkoitetaan?
Jos joku on voimakas persoona,
tunnettu ja vaikutusvaltainen, -
ja hän sanoo jotain,
ihmiset monesti ajattelevat, -
että noilla sanoilla
on oltava painoarvoa.
Mutta jos sisältö ei ole viisasta,
näin ei ole.
Entä jos äänessä on joku
hiljaisempi tai vaatimattomampi?
Koska hän ei ole
vaikutusvaltainen tai voimakas, -
joku voi ajatella, että ehkä hänellä
ei ole kummoistakaan sanottavaa.
Paavali kirjoitti tästä
ensimmäisen vuosisadan kristityille.
1. Timoteuksen kirjeen luvussa 1
Paavali puhuu niistä, -
jotka olivat kääntymässä
pois uskosta.
Hän sanoo näistä vääristä opettajista
luvun 1 jakeessa 7:
”[Väärät opettajat]
haluavat olla lainopettajia, -
vaikka he eivät ymmärrä sitä,
mitä sanovat, -
eivätkä sitä, mistä he
niin vakuuttuneina puhuvat.”
Vaikka he vaikuttivat
itsevarmoilta ja vahvoilta -
ja he puhuivat innostuneesti,
he olivat väärässä.
Opas-kirja kommentoi
Paavalin sanoja näin:
”Paavali tunsi ihmisen taipumuksen
kiinnittää ensisijaista huomiota -
niihin, joilla on vaikuttavat tavat,
ilmiselviä lahjoja -
tai vaikutusvaltainen
persoonallisuus ja puhetapa.”
Sellaiset saavat huomiota.
”Hän tiesi, että ’köyhän mutta viisaan
hiljainen puhe’ -
jätetään usein huomiotta -
ja sen sijaan kuunnellaan niitä,
jotka esiintyvät arvovaltaisemmin.”
Tämä ote siis Opas-kirjasta.
Ja sen opetus:
Joihinkin ihmisiin vetoaa se,
kun joku puhuu -
itsevarmasti kovaan ääneen -
ja ikään kuin ylhäältä alas.
Mutta itsevarmuudella
ja kovalla äänellä -
ei saa pelastettua
tyhjää sisältöä.
Älä anna sen vaikuttaa liikaa,
kuka puhuu ja miten.
Mikä sen sijaan ratkaisee?
Se, kuuluuko sanoista viisaus,
joka tulee Jumalalta.
Viimeinen näkökulma
koskee kahta ominaisuutta, -
joita tarvitaan
viisauden saamiseen.
Nuo ominaisuudet ovat
nöyryys ja vaatimattomuus.
Nöyrä ihminen myöntää, että toisilla
on monesti parempia ideoita.
Vaatimaton ymmärtää rajansa
ja sen, ettei tiedä kaikkea.
Näiden kahden
ominaisuuden hyötyjä -
havainnollistetaan
Sananlaskujen kirjassa.
Luetaan Sananlaskut 18:17,
jossa sanotaan:
”Se, joka puhuu
oikeudessa ensimmäisenä, -
näyttää olevan oikeassa, -
kunnes toinen osapuoli tulee
ristikuulustelemaan häntä.”
Joku voi mennä vanhinten
tai osaston kokoukseen, -
ja hänellä on loistava idea.
Mutta kun toiset esittävät siitä
hiukan kysymyksiä, -
hän hoksaa,
ettei se niin loistava ollutkaan.
Toisilla veljillä saattaa olla
muita näkökulmia.
Ehkä he tuovat esiin
Raamatun periaatteita, -
jotka toimivat paremmin.
Tänä aamuna olemme
pienessä ajassa oppineet, -
että ylhäältä tuleva viisaus
on korvaamatonta.
Täytyy vain varmistaa, -
ettemme sekoita ihmisviisautta
Jumalan viisauteen.

Harold Corkern: Todellinen viisaus tulee Jehovalta (Ps. 19:7)