JW subtitle extractor

Vapautus.
Siinä vasta ihana sana.
Erään sanakirjan mukaan
vapautus tarkoittaa sitä, -
että vapautuu vankeudesta,
orjuudesta, sorrosta -
tai mistä tahansa rajoituksista.
Jos haluaa pitää toivon
vahvana ja elävänä -
niin että se on kuin ”sielun ankkuri,
sekä varma että luja”, -
täytyy uskoa järkkymättä siihen,
että vapautus on tulossa.
Se on jotain paljon enemmän
kuin vain sitä, että toivoo parasta.
Se on sitä, että ikään kuin
näkee mielessään sen hetken, -
kun saa kokea tuon vapautuksen.
Mutta vapautuksen mistä?
Mitä se oikein pitää sisällään?
Mistä sinä eniten odotat vapautusta?
Mietitään kolmea vaihtoehtoa.
Tässä ensimmäinen:
krooniset sairaudet:
niveltulehdus, diabetes,
astma, syöpä, masennus, -
MS-tauti tai Parkinsonin tauti.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Jotkut sairaudet saavat tuntemaan,
että on vankina omassa ruumiissa.
Miten tällaisten
sairauksien kanssa voi pärjätä?
Yritämme tietysti pysyä
mahdollisimman hyvässä kunnossa -
ja edistää terveyttä
sen verran kuin se on mahdollista.
Mutta miten voi pitää
toivon elävänä ja uskon vahvana?
Meidän täytyy nähdä
mielessämme se päivä, -
kuvitella elävästi se päivä, -
kun Jehova vapauttaa meidät
tuskallisista sairauksista.
Raamatussa on kaunis kertomus,
joka auttaa tajuamaan, mistä on kyse.
Se on Markuksen luvussa 5.
Jakeesta 25 alkaa
tämä meille tuttu kertomus:
”Siellä oli nainen, jolla oli ollut
verenvuotoa 12 vuotta.”
Siinä oli krooninen sairaus.
”Hän oli kärsinyt paljon
monen lääkärin käsissä -
ja kuluttanut kaikki varansa, -
eikä hänen vointinsa
ollut tullut paremmaksi -
vaan pikemminkin huonommaksi.
Kuultuaan,
mitä Jeesuksesta kerrottiin, -
nainen tuli ihmisjoukossa
hänen taakseen -
ja kosketti hänen päällysvaatettaan, -
sillä hän toisteli: ’Jos kosketan
edes hänen päällysvaatteitaan, -
tulen terveeksi.’ ”
Naisen tilanne
saattaa kuulostaa tutulta.
Ehkä meillä on jokin sairaus
ja olemme käyneet -
jokaisella mahdollisella lääkärillä -
ja kokeilleet
jokaista mahdollista lääkettä, -
mutta olo ei ole tullut
sen kummemmaksi -
vaan ehkä jopa pahemmaksi.
Tämä nainen kuitenkin
uskoi järkkymättä siihen, -
että vapautus tuosta
sairaudesta olisi lähellä.
Ja katso, mitä kiinnostavaa
sanotaan jakeessa 29.
Täällä sanotaan: ”Heti hänen
verenvuotonsa lakkasi, -
ja hän tunsi ruumiissaan, -
että oli parantunut
tuskallisesta sairaudestaan.”
Eli mikä on ydin?
Vapautuksen hetki koitti.
Raamattu sanoo,
että tuo nainen tunsi, -
hän tunsi ruumiissaan,
että nyt hän oli parantunut.
Hänen sairautensa oli poissa.
Kysymys kuuluu: pystytkö sinä
kuvittelemaan sen hetken, -
kun tunnet omassa kehossasi,
että Jehova on parantanut sinut?
Juuri se on se hetki,
johon meidän täytyy keskittyä, -
jota meidän täytyy mietiskellä, -
niin että se on kirkkaana
meidän mielessämme.
Faktahan on, että se hetki on lähellä.
Se on hyvin pian todellisuutta.
Vapautus on täysin varma.
Otetaan toinen esimerkki, -
nimittäin ahdistavat muistot.
Meillä on tietysti monia
hyviä muistoja iloisista hetkistä.
Ne voivat kannatella meitä
silloin kun meillä on vaikeampaa.
Mutta sekin on realismia, -
että monet meistä
kärsivät ahdistavista muistoista.
Eikä se ole mikään ihme.
Jos ajatellaan
luonnononnettomuuksia, -
sotia, rikollisuutta,
väkivaltaa, levottomuuksia, -
maailma on täynnä ongelmia.
Jos joutuu itse kokemaan
jotain tällaista, -
se voi jättää jälkeensä
ahdistavia muistoja.
Voi olla, että suurimman osan ajasta
onnistumme pitämään ne taka-alalla.
Mutta sitten yhtäkkiä -
ehkäpä joku tilanne elämässä,
joku mitä näemme tai haistamme, -
palauttaa taas ikävät muistot
meidän mieleen.
Ne voivat jäädä pyörimään päähän
ja viedä meiltä rauhan.
Mitä silloin toivoisi?
Että pääsisi vapaaksi
noista muistoista.
Eikä vain hetkellisesti
vaan pysyvästi, -
niin etteivät ne enää koskaan, ikinä,
palaa vaivaamaan meidän mieltä.
Mitä Raamattu sitten lupaa?
Luetaan se Jesajan 65:17:stä.
Tässä sanotaan: ”Katsokaa!
Minä luon uuden taivaan
ja uuden maan.
Menneet eivät enää palaudu mieleen,
eivätkä ne paina sydäntä.”
Eikö vaan, että tämä on
aivan mahtava lupaus Jehovalta?
Tulevaisuudessa hän parantaa
täysin kaikki henkiset haavamme, -
niin ettei mikään enää ahdista meitä.
Pystytkö kuvittelemaan mielessäsi,
miten vapauttavalta se tuntuu, -
kun ikävistä muistoista
ei ole enää jälkeäkään?
Se tulee olemaan jotain aivan upeaa.
Sitten kolmas esimerkki:
meidän oma epätäydellisyys.
Psalmissa 51 Daavid sanoi:
”Minä synnyin syyllisenä,
äitini kohdussa sain alkuni syntisenä.”
Sama pitää paikkansa
ihan meistä jokaisesta.
Epätäydellisyys on meillä perimässä, -
eli meillä on synnynnäinen
taipumus toimia väärin.
Paavali kuvaili sitä taistelua, -
jota hän joutui käymään
epätäydellisyyttä vastaan, -
täällä Roomalaiskirjeen luvussa 7.
Luetaan jakeesta 21:
”Huomaan siis,
että minua hallitsee tämä laki:
kun haluan tehdä sitä, mikä on oikein,
minussa on sitä, mikä on pahaa.
Minä todella iloitsen sisimmässäni
Jumalan laista, -
mutta näen,
että ruumiissani on toinen laki.
Tämä ruumiissani oleva synnin laki
sotii mieleni lakia vastaan -
ja johdattaa minua vankinaan.”
Paavalin sanoihin on helppo samaistua.
Meidän sisällä on käynnissä sota,
jossa ovat vastakkain -
rakkaus Jehovaan
ja hänen normejaan kohtaan -
ja toisaalta synnynnäinen
taipumus toimia väärin.
Onko mahdollista saavuttaa rauha?
Onko perisynnistä
mahdollista päästä vapaaksi, -
niin että ei enää
tarvitse taistella? Kyllä on.
Tulevaisuudessa saamme kokea
lunnaiden vaikutuksen täydessä määrin.
Silloin sisäinen taistelu syntiä
ja epätäydellisyyttä vastaan -
on ikuisiksi ajoiksi ohi.
Pystytkö kuvittelemaan, miten iloinen,
onnellinen ja huojentunut olet silloin?
Koko ihmiskunta on vapaa.
”Vapautus” on tosiaan ihana sana.
Mutta se ei ole pelkästään sana.
Se on pian todellisuutta,
jonka jokainen meistä saa itse kokea.
Kannattaakin mietiskellä sitä aikaa, -
kun pääsee lopullisesti eroon
kroonisista sairauksista, -
ahdistavista muistoista,
epätäydellisyydestä -
ja muista kauheista asioista,
joita nykyään on.
Mistä sinä haluat päästä vapaaksi?
Oli se mitä tahansa, muista tämä:
vapautus on edessä,
eikä sitä tarvitse odottaa kauan.

Mark Sanderson: Vapautus on lähellä (Luuk. 21:28)