JW subtitle extractor

1935 huhtikuun Vartiotornissa
esitettiin eräs kutsu, -
erittäin kiinnostava kutsu.
Otsikon ”Konventti” alla
sanottiin näin:
”Vartiotorni muistuttaa jälleen
lukijoitaan siitä, -
että Jehovan todistajien
ja joonadabien konventti -
pidetään Washingtonissa – –
toukokuun 30. päivästä
kesäkuun 3. päivään 1935.
On toivottavaa, että monet jäännökseen
ja joonadabeihin kuuluvista -
voivat havaita sopivaksi
olla läsnä tässä konventissa.
Tätä ennen ei monilla joonadabeilla
ole ollut etua olla läsnä konventissa, -
ja Washingtonissa
pidettävä konventti -
saattaa olla heille
todella lohdullinen ja hyödyllinen.”
Lämmin kutsu, eikö vaan?
Mutta samalla herää
joitain kysymyksiä:
Keitä joonadabit olivat, -
ja millä tavalla tuo konventti olisi
heille lohdullinen ja hyödyllinen?
Ja vielä: miten tuo vuonna 1935
pidetty konventti -
auttoi ymmärtämään päivän tekstinä
olevia Ilmestyksen 7. luvun jakeita?
Mietitäänpä näitä.
Tuohon aikaan
vuonna 1935 ajateltiin, -
että on kolme eri ryhmää,
jotka pelastuvat.
Ensimmäinen ryhmä oli 144 000, -
joista puhutaan
Ilmestyksen 7. luvun alkujakeissa.
Ymmärrettiin, että he ovat
hengellä voideltuja -
ja että he tulisivat hallitsemaan
Jeesuksen kanssa taivaassa.
Toinen ryhmä oli sellaiset ihmiset, -
joilla oli toivo
elää ikuisesti maan päällä.
Ja on hyvin mielenkiintoista,
että vuonna 1932 Vartiotornissa -
verrattiin tuohon ryhmään kuuluvia,
joilla on maallinen toivo, Jonadabiin, -
koska Jonadab tuki Jeehua,
joka oli Jehovan voideltu.
Siitä lähtien niitä,
joilla oli maallinen toivo, -
alettiin kutsua jonadabeiksi.
Mutta vasta vuonna 1934, -
eli vuotta ennen alussa mainittua
Washingtonissa pidettyä konventtia, -
Vartiotornissa todettiin, että myös
niiden, jotka kuuluvat jonadabeihin, -
tulisi vihkiä elämänsä Jehovalle
ja mennä sen vertauskuvaksi kasteelle.
Eli ensimmäiset kaksi ryhmää olivat
144 000 ja jonadabit.
Entä sitten kolmas ryhmä?
Se oli se ”suuri joukko”, -
jota kuvaillaan
Ilmestyksen 7:9:stä eteenpäin.
Voitaisiin lukea jakeet 9 ja 10 -
ja eritellä sitä, mitä Johannes
sanoi suuresta joukosta.
Samalla voi katsoa kuvaa,
joka näkyy ruudulla.
”Tämän jälkeen”, eli sen jälkeen
kun hän oli nähnyt 144 000, -
”minä näin suuren joukon,
jota kukaan ei pystynyt laskemaan.”
Se siis eroaa 144 000:sta.
Jae jatkuu: ”Siinä oli ihmisiä -
kaikista kansakunnista, heimoista,
kansoista ja kieliryhmistä.”
Missä he ovat?
”He seisoivat valtaistuimen edessä
ja Karitsan edessä.”
Entä vaatetus?
”Heillä oli päällään
pitkät valkoiset vaatteet -
ja käsissään palmunoksia.
He huusivat jatkuvasti
kuuluvalla äänellä:
’Pelastuksesta
saamme kiittää Jumalaamme, -
joka istuu valtaistuimella,
ja Karitsaa.’ ”
Kaunis näkymä.
Valkoiset vaatteet osoittavat, -
että he ovat suojelleet itsensä
maailman tahroilta.
He antavat pelastuksesta kunnian
Jehovalle ja Karitsalle.
Palmunoksat osoittavat,
että he tunnustavat -
Jeesuksen olevan
Jehovan nimittämä Kuningas, -
ja he ovat uskollisia hänelle.
Katsotaan, miten kertomus jatkuu
jakeesta 13 eteenpäin.
Voidaan ottaa tämä esille.
Luvun 7 jakeesta 13:
”Yksi vanhimmista kysyi minulta – –:
’Keitä ovat nämä, joilla on
päällään pitkät valkoiset vaatteet, -
ja mistä he ovat tulleet?’
Minä sanoin hänelle heti:
’Herrani, sinä tiedät sen.’
Hän sanoi minulle:
’Nämä ovat ne, jotka tulevat
suuresta ahdingosta.’ ”
Eli meidän päivän tekstimme sanat.
” ’He ovat pesseet pitkät vaatteensa
ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Siksi he ovat – –
valtaistuimen edessä -
ja palvelevat häntä yötä päivää
hänen temppelissään, -
ja valtaistuimella istuva
levittää telttansa heidän ylitseen.’ ”
Kysymys kuuluu:
keitä Johanneksen näkemään
suureen joukkoon kuuluvat ovat?
Tämä mietitytti Jehovan
palvelijoita vuosien ajan.
Raamatuntutkijat päättelivät,
että suuri joukko olisi -
toisarvoinen taivaallinen luokka,
koska he seisoivat -
Jumalan valtaistuimen
ja Karitsan edessä.
Eli he itse eivät
istuneet valtaistuimilla.
Siitä pääteltiin,
että he eivät olisi olleet -
täysin uskollisia
ja tottelevaisia Jehovalle -
maan päällä ollessaan.
Mutta pitikö selitys paikkansa?
Vastaus saatiin perjantaina
31. toukokuuta 1935 -
Washingtonin konventissa.
Veli Rutherford piti silloin puheen
teemasta ”Suuri joukko”.
Mitä tuossa puheessa sanottiin?
Veli Rutherford selitti,
keistä suuri joukko koostui.
Hän osoitti,
että toisin kuin oli ajateltu, -
mitään toisarvoista taivaallista
luokkaa ei ole olemassa.
Suuren joukon muodostaisivat
nykyaikana elävät jonadabit.
Kiinnostavaa oli myös se,
että tähän joukkoon kuuluvien -
tulisi olla aivan yhtä uskollisia
ja tottelevaisia Jumalalle -
kuin voideltujenkin.
Jännitys tiivistyi,
kun veli Rutherford kysyi:
”Haluaisivatko kaikki, joilla on toivo
elää ikuisesti maan päällä, -
nousta seisomaan?”
Eräs veli kertoi, että silloin
yli 10 000 nousi ylös.
Vaikuttava hetki.
Sitten veli Rutherford sanoi:
”Katso! Suuri joukko!”
Eräs sisar kertoi,
että ensin seurasi hiljaisuus, -
sen jälkeen iloinen huuto,
ja riemuitseminen kesti kauan.
Konventti päättyi pian, -
mutta sen vaikutukset
tuntuvat tänäkin päivänä.
Mitä tuon konventin
jälkeen tapahtui?
Siitä alkoi määrätietoinen etsintätyö.
Eräs sisar sanoi:
”Me palasimme täynnä innostusta
ja hengellisesti uudistuneina -
takaisin alueillemme etsimään
näitä lampaan kaltaisia ihmisiä, -
jotka piti koota.”
Toinen vaikutus oli se,
että jotkut, jotka olivat aiemmin -
nauttineet muistojuhlan vertauskuvia,
eivät enää tehneet niin.
Syy oli se, että he ymmärsivät,
että heillä on maallinen toivo, -
ja he arvostivat sitä osaa,
jonka Jehova oli heille antanut.
Kolmas asia,
jonka konventti sai aikaan, oli se, -
että kun aiemmin julkaisut
oli suunnattu pääasiassa -
Jeesuksen voidelluille seuraajille, -
vuodesta 1935 eteenpäin
Vartiotornissa ja muissa julkaisuissa -
oli hengellistä ruokaa
sekä voidelluille -
että niille, joilla oli toivo
elää maan päällä.
Tämän ansiosta Jehovan palvelijat
ovat yksimielisiä.
Näemme, miten Johanneksen 10:16:ssa
oleva Jeesuksen ennustus toteutuu.
Hän sanoi: ”Minulla on
myös muita lampaita, -
jotka eivät ole tästä tarhasta.
Nekin minun täytyy tuoda sisään,
ja ne kuuntelevat minun ääntäni.
Näin tulee olemaan
yksi lauma, yksi paimen.”
On suuri kunnia
saada kuulua Jehovan laumaan.
Me saamme kuunnella
Hyvää Paimenta -
ja uskollista ja ymmärtäväistä orjaa,
jonka hän on nimittänyt.
Myös veli Robert Simons oli
tuossa vuoden 1935 konventissa.
Hän näki itsensä tässä joukossa.
Hän oli todella iloinen,
kun hän sai tietää, -
että hän oli osa
suurta joukkoa. Hän kertoi:
”Kun palasin tuona iltana
hotellilleni raitiovaunulla, -
kerroin kaikille ihmisille,
että minä kuulun suureen joukkoon.”
Hänellä oli kaikki syyt olla iloinen.
Myös meidän kannattaa syventää
arvostusta sitä toivoa kohtaan, -
jonka Jehova on meille antanut.
Kun valmistamme sydäntämme
muistojuhlaan, -
meillä kaikilla on syytä iloita,
olemmepa voideltuja -
tai osa suurta joukkoa,
joka tulee suuresta ahdingosta.

Seth Hyatt: Katso! Suuri joukko (Ilm. 7:13, 14)